Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi kaksi puolustusvoimien työntekijää ja varusmiehen Hangon Syndalenin ampumaonnettomuudesta. Siinä upseerioppilas sai osuman rynnäkkökiväärin luodista ja kuoli tapahtumapaikalle.
Ammunnan johtajana toiminut yliluutnantti tuomittin 60 päivän ehdolliseen vankeuteen kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta. Tulitoiminnan valvojana toiminut pursimies ja toista upseerioppilasta ampunut upseerioppilas tuomittiin sakkoihin samoilla nimikkeillä kuin yliluutnantti. Harjoituksen johtajana toiminut kapteeniluutnantti vapautettiin syytteistä.
Onnettomuus sattui Merivoimien reserviupseerikurssin pimeäammuntaharjoituksissa joulukuussa 2015. Yhdeksän upseerioppilaan joukkue ampui kuvitteellisia vihollisia, joita esittivät pimeässä hohtavat maalitaulut.
Ampuvilla sotilailla oli kivääreissään valonvahvistin pimeänäkemistä varten ja kypäröissään valotikku, joka hohti pimeässä. Maalitaulut oli maalattu samanlaisella, pimeässä hohtavalla maalilla, ja ne muistuttivat valonvahvistimen läpi katsottuna valotikkuja.
Harjoituksessa partiot ampuivat maalitauluja, vetäytyivät taaksepäin ja kääntyivät takaisin tulittamaan. Vetäytymisvaiheessa yksi partioista ajautui muita partioita kauemmas. Yksi partion jäsenistä laukaisi aseensa, jolloin luoti osui hänen ja maalitaulun väliin jääneeseen upseerioppilaaseen, joka oli juuri nousemassa seisaalleen ampuma-asennosta.
Varusmiehille ei annettu riittävän selviä ohjeita
Yliluutnantti laiminlöi oikeuden mukaan sen, että varusmiehille annetaan riittävän selvät ja täsmälliset ohjeet. Hänen olisi myös oikeuden mukaan pitänyt keskeyttää harjoitus vaaratilanteen takia.
Pursimies oli oikeuden mukaan laiminlyönyt huolehtimisen siitä, että harjoitus keskeytetään, eikä ollut oikeuden mukaan huolehtinut siitä, että varusmiehet tietävät, mitä tauluja saa ampua.
Upseerioppilaan taas olisi oikeuden mukaan pitänyt huolehtia, että ampuu kohti maalitaulua. Hänen olisi pitänyt jättää laukaus ampumatta, mikäli on epävarma siitä, onko hohtava kohde maalitaulu vai kypärässä oleva valotikku.
Oikeus totesi, että onnettomuus olisi voitu välttää, jos varusmiehille olisi annettu täsmällisemmät ohjeet ja toimittu oikein.
Vapauttavan tuomion saaneen kapteeniluutnantin osalta oikeus totesi, että hän on voinut luottaa nyt tuomittujen harjoituksen vetäjien ammattitaitoon näiden pitkä työkokemus huomioon ottaen. Harjoituksen suunnittelussa ei myöskään määrätty, että maalitauluihin laitetaan väriainetta, tai sitä, että varusmiesten kypärään laitetaan samanvärinen valotikku. Päätöksen tästä oli tehnyt yliluutnantti.
Puolustusvoimissa arvioidaan jatkotoimia
Merisotakoulun kommodori Tuomas Tiilikainen kertoo STT:lle, että jatkotoimia arvioidaan, kun tuomio tulee lainvoimaiseksi. Hän ei halunnut kommentoida tuomiota enempää.
– Luonnollisesti tutkitaan oikeuden päätös ja erikseen tehdään päätöksiä jatkosta. Nyt tutkitaan ja perehdytään päätökseen, Tiilikainen sanoo STT:lle.
– Yleisellä tasolla voin kertoa, että olemme kehittäneet riskien arviointia, se on ehkä kaikkein keskeisin asia. Ja vielä huolellisemmin kuin aikaisemmin arvioidaan olosuhteita ja ampuvien yksiköiden osaamista.
Hän vakuuttaa, että ammunnat suunnitellaan huolellisesti etukäteen ja riskit pyritään kartoittamaan.
– Luonnollisesti olosuhteiden mukaan ammuntaa säädetään niin, että se on aina turvallinen. Jos olosuhteet muuttuvat, niin arvioidaan, voidaanko toimintaa jatkaa.