Tietokirjailija Risto Uimosen elämäkertakirja keskustajohtaja Juha Sipilästä piirtää kuvaa myös hänen läheisistään, esimerkiksi vaimo Minna-Maaria Sipilästä. Juha on pitänyt perhepiirinsä suurelta osin julkisuudelta piilossa.
Keskustajohtaja ja suurella todennäköisyydellä tuleva pääministeri Juha Sipilä tapasi vaimonsa seurakunnan kesäleirillä Kalajoen Maakallassa vuonna 1977. Rakkaus syttyi, kun Sipilä lainasi lukiolaistyttö Minna-Maaria Juntuselle patjansa. Näin kerrotaan elämäkertakirjassa Sipilästä.
Kirjan mukaan Sipilä oli iskenyt silmänsä samaiselle nuorten seurakuntanuorten kesäleirille tulleeseen tyttöön. Kyseinen tyttö taas ei ollut huomioinut Juhaa millään tavalla, vaikka leirillä oli jo vietetty tovi. Tyttöjen puolella asumisolosuhteet olivat olleet huonot. Asumuksen katto vuoti ja osalta puuttui patja. Sipilä huomasi tilanteensa tulleen ja antoi oman patjansa Juntuselle. Tästä episodista alkoi pariskunnan taival, joka on kestänyt näihin päiviin saakka.
Suhteen alkamiseen viitoitti tietä Sipilän tarjous kesäleirin lopussa. Juha kysyi, voisiko hän kyydittää Minna-Maarian tämän kotikaupunkiin Ouluun moottoripyörällään. Neito suostui tarjoukseen tajuamatta, että Juhalle tulisi aikamoinen lenkki ajettavaksi. Kalajoelta on Ouluun 130 kilometriä ja ja sieltä suunnilleen yhtä pitkä matka Puolangalle. Juhan ajokkina oli 125-kuutoinen Honda CB.
Minna-Maaria kertoo kirjassa, että seurustelu ei suinkaan alkanut vielä tuon kyydin seurauksena. Leirikyydin lopuksi oli kuitenkin sovittu seuraavasta tapaamisesta ja pikkuhiljaa moottoripyöräajelut syvenivät seurusteluksi. Kirjasta selviää myös, että Juha oli ahkera kirjoittelija.
– Kirjeitä kertyi ainakin säkillinen, muistelee Minna-Maaria.
Yrittäjän tytär
Minna-Maaria Juntunen on yrittäjän tytär. Hänen isällään Aimolla oli myymälät Kemissä ja Rovaniemellä. Yritys ajautui konkurssiin vuonna 1980, mutta isä sai muita töitä. Äiti Ilma työskenteli Posti- ja lennätinlaitoksessa esimiestehtävissä sekä puhelunvälittäjänä.
Minna-Maaria kirjoitti ylioppilaaksi 1979 ja opiskeli sen jälkeen lastentarhanopettajaksi. Hän jatkoi opintojaan 2000-luvulla ja valmistui vuonna 2005 kasvatustieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta.
Uskonnollinen tausta yhdisti
Minna-Maaria kasvoi Juha Sipilän tavoin kodissa, jonka elämää sävytti rauhansanalaisuus. Uimonen kirjoittaa; heillä oli samanlainen kristillinen arvopohja, samanlaiset elämänarvot sekä yhdenmukainen käsitys siitä, mikä oli tärkeää ja olennaista ja mikä vähemmän tärkeää. Mitään hurskaita ja tiukkapipoisia ihmisiä he eivät silti olleet. He eivät viettäneet sisäänpäin käpertynyttä perhe-elämää, vaan suhtautuivat muihin ihmisiin avoimesti ja hyväksyvästi. Kummallakin oli omia ystäviä, ja osasta heistä tuli yhteisiä ystäviä, todetaan kirjassa.
Parin seurustelu johti kihlaukseen vuonna 1981, samana vuonna heinäkuussa vietettiin jo hääseremonioita. Pariskunta asettui Ouluun. Lapsia syntyi viisi vuodesta 1983 alkaen, heistä kuopuksena vuonna 1993 syntynyt Tuomo. Hän menehtyi yllättäen leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin Oulun yliopistosairaalassa tämän vuoden helmikuussa.
Sipilöiden lasten suuri lukumäärä on saanut monet arvailemaan pariskunnan uskonnollista vakaumusta. Päätelmä on ollut, että se kertoo Sipilöiden olevan vanhoillislestadiolaisia. Päätelmä on väärä, sanoo Minna-Maaria kirjassa.
– Ei viiteen lapseemme ole mitään muuta syytä kuin se, että halusimme lapsia.
Perhe etusijalla
Minna-Maaria Sipilä kertoo kirjassa, että perheen työnjako on ollut mutkaton eri elämänvaiheissa. Esimerkiksi Sipilöiden nuoressa perheessä molemmat osallistuivat siivoukseen ja lasten kasvatukseen. Ruokaa teki se, joka ehti ensiksi.
Kumpikin pitää myös perheen etua ensisijaisena, eikä silloin lasketa, kumpi tekee enemmän, kumpi vähemmän. Kun Juhan elämä on ollut matalalentoa, Minna-Maaria on kantanut suuremman vastuun kodista ja lapsista. Juha taas on vastannut "miesten" töistä, kuten auton renkaiden vaihdosta.