Tallinna-tunnelin puuhamies Vesterbacka: Tunneli rakennettaisiin kiinalaisella rahalla – joululahja vuodelle 2024

Peter Vesterbacka. Tallinna-Helsinki, tunneli
Peter Vesterbacka kokoaa rahoitusta Tallinna-Helsinki-tunnelille.MTV
Julkaistu 18.01.2018 14:02
Toimittajan kuva

Petteri Savolainen

petteri.savolainen@mtv.fi

Suomen ja Viron välille tunnelia suunnitteleva Peter Vesterbacka sanoo, että tunnelin rakennusbudjetista noin 70 prosenttia tulisi kiinalaisilta sijoittajilta ja loput esimerkikdsi skandinavisilta ja Baltian maiden eläkevakuutusyhtiöiltä.

Tallinnassa tänään tunnelihanketta esitellyt Vesterbacka sanoo, että hyvä idea tuo kyllä rahaa.

– Kuten joka suunnitelman tai startupin kohdalla, jos suunnitelma on tarpeeksi hyvä, rahan löytäminen ei ole ongelma.

Vesterbackan puheesta kertoo muun muassa Viron yleisradioyhtiö ERR

Tunnelihankkeen puuhamiehen mukaan Helsinki-Tallinna-tunnelin ei tarvitse olla vain yksi investointi. Ideaa voitaisiin käyttää muuallakin. Esimerkeiksi Vesterbacka tuo Argentiinan ja Columbian.

Vesterbacka sanoo, että koko hanke on tarkoitus toteuttaa yksityisellä rahalla. rahaa ei pyydetä kummankaan maan hallitukselta eikä EU:lta.

Tunnelintekijöiden aikataulu on nopea. Vesterbackan mukaan kaksi pääkaupunkia on yhdistetty vuoden 2024 jouluaattoon mennessä. Arvio kustannuksista on noin 15 miljardia euroa.

Tunnelin rakentamista varten perustettu FinEstBayArea suunnittelee kertovansa yksityiskohtaisempia suunnitelmia tunnelista hyvinkin pian.

Vauhtia piisaa

Angry Birds-miljonääri Vesterbacka suunnittelee, että Helsinki-Vantaan lentokentältä Tallinnan lentokentälle ulottuva tunneli maksaisi itsensä takaisin hieman vajaassa 40 vuodessa. Matka-aika olisi kaupungista kaupunkiin 20-25 minuuttia. Junien nopeus voisi olla 350-400 kilometriä tunnissa.

Vesterbackan ja hänen yhteistyökumppaneittensa linjaus unohtaisi Helsingin keskustan ja kulkisi Espoon Keilaniemen kautta Helsinki-Vantaalle. 

Vesterbackan projekti ei ole mukana kummankaan valtion suunnitelmissa. EU on tutkinut tunnelin mahdollisuutta ja sen mukaan mahdollisen tunneliyhteyden rakentaminen voisi alkaa vuonna 2030.

Viime syksynä EU-parlamentaarikko Urmas Paet kysyi komissiolta kantaa ylipäätään Tallinna-tunneliin ja EU:n mahdolliseen rahoitukseen. Komission mukaan unionin listalla paljon korkeammalla on Rail Baltic-rautatielinja. Asiasta kirjoitaa uutisportaali Delfi.ee

Tämänpäiväisessä tilaisuudessa puhunut Suomen-Viron suurlähettiläs Kirsti Narinen sanoo Postimehessä, että Vesterbacka on tehnyt projektin kanssa hienoa työtä.

– Yksityistä rahaa tarvitaan varmasti, mutta on vaikea kuvitella, että tunneliprojekti onnistuisi ilman kummankaan maan hallituksen mukanaoloa.

Tuoreimmat aiheesta

Talous