Ekonomistiarvion mukaan Ukrainan sodan vaikutukset eivät olleet niin suuria kuin pelättiin.
Bruttokansantuote nousi huhti-kesäkuussa 3,0 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna bruttokansantuote kohosi 0,9 prosenttia.
Bkt-tilastot ovat tarkentuneet selvästi ylöspäin, sillä aiemmin julkaistujen ennakkotietojen mukaan kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoitiin kasvaneen huhti-kesäkuussa noin 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvioitiin kasvaneen noin 2,3 prosenttia vuoden takaisesta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää aamun lukemia ennakoitua parempina. Hänen mukaansa jo aiempia lukemiakin pidettiin ekonomistien joukossa yleisesti varsin hyvänä.
– Vuoden toinen neljännes sujui suhdannemielessä vielä hyvin Suomen taloudessa. Sodan alkamisen välitön vaikutus ei ollut niin suuri kuin monet pelkäsivät, sillä Venäjälle kohdistuvan viennin osuus on pienentynyt jo aikaisempina vuosina huomattavasti eikä vastaa enää yleistä mielikuvaa, Appelqvist arvioi tiedotteessa.
Talouden kasvumoottorina toimi keväällä yksityinen kulutus, joka kulutus kohosi huhti-kesäkuussa 2,3 prosenttia tammi-maaliskuun tasolta. Myös julkinen kulutus kasvoi. Kulutukseen vaikutti koronasta elpyminen, mikä tuki erityisesti palvelualoja.
Bkt kääntyy todennäköisesti laskuun syksyllä
Appelqvist varoittaa kuitenkin, että jatkossa yksityisen kulutuksen kasvu törmää inflaation muodostamaan seinään ja kotitalouksien ostovoiman supistuminen hyydyttää nousun.
– Kevään kasvulukemat jäävät siten nyt meneillään olevan jakson suhdannehuipuksi. Todennäköisesti syksyllä bruttokansantuote kääntyy laskuun, mutta näillä näkymin edessä on vain lievä taantuma, ellei saada uusia merkittävästi huonompia uutisia, hän ennakoi.
8:35
Opposition vaatimuslista hallituksen budjettiriiheen