Suomessa on 1980-luvulta lähtien käytetty talvella alennettuja nopeusrajoituksia. Tutkimuksen mukaan tällä tavoin säästetään kahdeksan ihmisen henki joka talvi.
VTT selvitti talvirajoitusten vaikutuksia Turvallinen liikenne 2025 -ohjelmassa. Sen mukaan talvirajoitusten suhteellinen vaikutus liikenneturvallisuuteen on jopa suurempi kuin talvirajoitusten alkuvuosina 80-luvulla. Yleisen liikenneturvallisuuden parantumisen myötä talvirajoitusten vaikutus turvallisuuteen onnettomuusmäärillä mitattuna on kuitenkin hieman pienentynyt. Alennettujen rajoitusten vaikutus nopeuksiin on pysynyt viime vuosina ennallaan.
– Pitkän aikajakson seurannassa talvikuukausien kuolemanriski aleni pääteillä talvirajoitusten käyttöönoton myötä hyvin lähelle kesäriskien tasoa. Sen jälkeen kesä- ja talvikuukausien riskit ovat pienentyneet likimain samassa tahdissa”, kertoo VTT:n johtava tutkija Harri Peltola.
Tutkimusten mukaan kuljettajat eivät suhteuta ajonopeuttaan riittävästi olosuhteiden mukaan, mikä puoltaa talvirajoituksia. Talvirajoitukset myös vähentävät etenkin nastarenkailla ajettaessa tienkulumaa sekä auton kulutusta ja sitä kautta päästöjä.
– Talvi- ja pimeän ajan rajoitukseksi kutsuttua alempaa rajoitusta voi perustella mm. liukkaiden kelien, sateiden, sumun ja pimeyden lisäksi sillä, että sen avulla säästetään talvikuukausina yleisiä vakavia kohtaamisonnettomuuksia, toteaa Liikenneviraston liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman.
LVM:n ohjeen mukaan talvirajoitukset tulee ottaa käyttöön marraskuun alusta lähtien. Käyttöönottoa voidaan kuitenkin aikaistaa keliolosuhteiden mukaan. Tänä vuonna talvirajoituksiin siirrytään lokakuun viimeisellä viikolla.