Niin maailmalla kuin Suomessakin huolta aiheuttavat koronan muuntovirukset. HUS:in infektioylilääkäri Asko Järvinen ja TYKS:in johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertovat, mitä tähän mennessä viruksista voidaan sanoa.
Suomessa on todettu 4. helmikuuta mennessä yhteensä 211 muuntuneen koronaviruksen aiheuttamaa tapausta, joista 194 on Britanniassa havaittua muuntautunutta virustyyppiä ja 17 Etelä-Afrikassa havaittua virustyyppiä.
Selvästi valtaosa muuntoviruksia on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella (HUS). Suurin osa tapauksista on brittimuunnosta, Etelä-Afrikan muunnoksia yksittäisiä kappaleita ja Brasilian muunnosta ei Järvisen mukaan ole Suomessa todettu vielä ainuttakaan.
Varsinais-Suomessa muuntoviruksia on todettu selvästi vähemmän, tähän mennessä kymmenkunta, mutta kuitenkin enemmän kuin monella muulla alueella. Johtajaylilääkäri Pietilän mukaan kaikki todetut tapaukset ovat olleet brittimuunnosta.
Lue myös: MTV seuraa koronan etenemistä: Suomessa havaittu 11 uutta brittimuunnoksen aiheuttamaa koronatartuntaa
Mistä tartunnat tulevat?
Varsinais-Suomen kohdalla yksikään tartunta ei ole ollut kotoperäinen.
– Kaikilla näillä meidän tapauksillamme on vähintäänkin jonkinlainen yhteys Britanniaan, Pietilä kertoo.
Helsingin kohdalla näin ei ole.
– Valtaosa on ulkomailta, eli jonkinlainen ulkomaankontakti valtaosalla on tullut esille. Mutta, seassa on kyllä tapauksia, joissa ei ole mitään selkeää yhteyttä ulkomaille. Mitä ilmeisemmin on niin, että jossain määrin pieniä tartuntamääriä on kotimaista perää nykyään, Järvinen toteaa.
Valtaosa tartunnoista tiedetään
Nämä lukumäärät eivät välttämättä ole koko totuus, sillä kaikkia koronanäytteitä ei sekvensoida eli tutkita muuntoviruksen poissulkemiseksi. Toisaalta pahempaankin oltiin varauduttu.
– Henkilökohtaisesti alkuvaiheessa olin aika vakuuttunut siitä, että meillä olisi enemmänkin jo täällä tätä varianttia olemassa, mutta tästä huolimatta, kun näitä on kuitenkin varsin runsaasti sekvensoitu, niin ei näytä siltä, että kyseinen variantti olisi meillä vielä kovinkaan yleinen, Pietilä kertoo.
Järvinen uskoo, että valtaosa tartunnoista tiedetään ainakin HUS-alueella. Tähän syynä on se, että koronavirusnäytteenottopisteiltä otetut näytteet menevät analyysiin, jossa on mahdollisuus tunnistaa myös nämä muuntovirukset.
– Uskoisin, että ainakin HUS-alueella on sangen hyvä kuva siitä, miten paljon näitä muuntoviruksia liikkuu ja toisaalta myös kyky niitä torjua, mikäli meidän tartunnanjäljitys toimii ja sen kapasiteetista kyetään pitämään huolta.
Lue myös: THL:n ylilääkäri Sputnik-rokotteesta: Prosessi veisi kuukausia
Muuntovirus tarttuu helpommin
Vaikka tapausmäärät ovat Suomessa vielä pieniä, voidaan tähän mennessä todetuista tautitapauksista päätellä jotain.
Paljon on puhuttu muun muassa siitä, että muuntovirukset tarttuisivat helpommin kuin alkuperäinen virus.
– Niistä tartuntaketjuista, mistä minulla on tietoa, ei selvästi voi sitä johtopäätelmää tehdä, sillä tartunta näyttäisi levinneen siinä lähipiirissä. Eli perhepiirissä ja lähipiirissä, jonka kanssa on vietetty yhdessä aikaa selkeämmin. Tämä on selvä viesti tällä hetkellä näistä meidän harvoista tapauksista, Järvinen sanoo.
Vaikka Suomessa ei voida tartuttavuuden osalta vielä asiaa varmentaa vähäisten tautitapausten vuoksi, on viesti kuitenkin selkeä.
– Kyllähän tieto siitä, että tämä virus hieman herkemmin tarttuisi, on aika selvä tällä hetkellä, Järvinen toteaa.
Samoilla linjoilla on myös Pietilä.
– Kyllä kaikki tiedot ulkomailta ainakin tähän suuntaan viittaavat.
Muuntoviruksen ei odoteta aiheuttavan vakavempaa taudinkuvaa
Valtaosa muuntoviruksista todetaan nuorilla aikuisilla, aivan kuten aiempikin koronavirus. Mitään eroa sukupuolten välillä ei ole muuntoviruksen kohdalla havaittavissa, koska määrät ovat vielä niin pieniä. Samoin muuntovirukselle altistavista perussairauksista on ennenaikaista sanoa mitään.
Vaikeampaa taudinkuvaa ei muuntoviruksen odoteta aiheuttavan.
– Minun käsitykseni mukaan sen ei pitäisi aiheuttaa vaikeampaa taudinkuvaa. Meillä tiedän, että yksi on sairaalahoitoon joutunut ja ilmeisesti myös tehohoidossa ollut, Järvinen kertoo.
Varsinais-Suomessa ei Pietilän mukaan myöskään ole viitteitä siitä, että muuntovirus aiheuttaisi vakavamman taudin.
On kuitenkin huomioitava, että valtaosa muuntoviruksenkin saaneista ovat nuoria aikuisia, joiden sairaalahoidontarve on muutoinkin alhaisempi.
Oirekuva on moninainen
Siitä, onko muuntovirusten kohdalla oirekuva erilainen, on Suomen tautitapausten pohjalta vielä mahdoton esittää selkeitä eroja. Varovaiset esimerkit ovatkin ulkomailta.
– Lehdistössä on ollut jonkinlaista viitettä siitä, että tällaista maku-ja hajuaistin menetystä olisi ollut pienemmällä osalla muuntovirukseen sairastuneita, Järvinen toteaa.
Oirekuva on kuitenkin aina yksilöllinen ja tämän vuoksi erottaminen on hankalaa, ellei mahdotonta.
– On aika vaikea nähdä, että oirekuvan perusteella näitä millään tavalla voitaisiin toisistaan erottaa. Kun tiedetään, että ihan tämä originaali viruskin aiheuttaa hyvin erityyppistä taudinkuvaa eri ihmisillä, Pietilä sanoo.
Lue myös: Ravintolarajoitukset jatkuvat kesään asti – tartuntatautilain muutos esiteltiin eduskunnassa
Ohjeistuksia on tärkeä noudattaa
Molemmat lääkärit toteavat, että nyt ei ole aika luovuttaa ohjeistusten suhteen.
– Kyllä meidän kaikkien täytyy nyt olla entistä tarkempia, vaikka varmaan vähän tällainen koronaväsymys alkaa iskeä. Täytyy toivoa, että saadaan rokotteita enemmän ja sitä kautta tilanne ja elämä helpottuisi, Järvinen sanoo.
Molemmat lääkärit painottavat samoja asioita, joiden mukaan on tähänkin asti ohjeistettu toimimaan: Tulee käyttää maskia, pestä käsiä, yskiä hihaan ja pitää turvaetäisyydet.
– Tärkeää on, että näissä ei lipsuta. Samat konstit toimivat edelleen. Vanhat konstit ovat parempia kuin pussillinen uusia, toteaa Pietilä.
Kesällä viimein helpottaa
Vaikka kristallipalloa ei lääkäreillä ole, moni janoaa vastausta siihen, että koska Suomessa koittaa se hetki, jolloin normaali elämä jälleen koittaa.
– Uskon, että olemme aika paljon paremmassa tilanteessa kesällä, Järvinen toteaa.
Tämä perustuu siihen, että viime vuonna nähtävissä oli vuodenaikaisvaihtelua viruksen osalta ja kesällä tautitapaukset hiipuivat. Myös rokotteiden odotetaan tuovan kauan odotettua helpotusta.
Järvinen ei myöskään usko, että kesän jälkeen olisi enää tarvetta samantyyppisille rajoitustoimenpiteille.
7:20
Miten koronaviruksen brittimuunnos eroaa alkuperäisestä koronaviruksesta? Katso infektiolääkärin haastattelu