Suomalaisten alkoholinkäyttö nousee kansan huulille varsinkin kesäisin, kun juopottelu siirtyy sisätiloista katukuvaan.
Karu fakta on se, että suomalaiset käyttävät liian paljon alkoholia ja kansasta jopa puolelle miljoonalle alkoholinkäyttö on terveysriski.
Reippaaseen kulutukseen vaikuttanee muun muassa se, että Suomessa kohtuullisena pidetty alkoholin määrä on todellisuudessa niin suuri, että siitä on merkittäviä terveyshaittoja. Näin arvelee ainakin turkulainen yleislääketieteen erikoislääkäri Esti Laaksonen, jonka mielestä niin sanotut viralliset alkoholinkäytön riskirajat ovat liian korkealla.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa kohtuullisena alkoholinkäyttönä pidetään miehillä alle 24:ä ja naisilla alle 16:a alkoholiannosta viikossa. Määrä tekee miehille yli kolme ja naisille kaksi annosta, kuten viinilasia päivittäin.
- Terveysriski kasvaa jo pienemmästäkin määrästä. Esimerkiksi naisilla jo yksi annos päivässä säännöllisenä käyttönä lisää rintasyövän riskiä. Kaksi annosta päivittäin altistaa maksakirroosille, Laaksonen sanoo.
Alkoholin suurkuluttajiksi luokitellaan ne, jotka ylittävät riskirajat. Heitä on Laaksosen mukaan 10-20 prosenttia suomalaisista.
- Määrä on huolestuttavan suuri, kun ajatellaan, että suurkuluttajista jopa 70 prosenttia ovat työssäkäyviä ja perheellisiä. Mitä enemmän juo, sitä enemmän perhe- ja työelämään tulee hankaluuksia. Toisin sanoen alkoholi aiheuttaa sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia unohtamatta sitä, että alkoholi työkykyisten suurin kuolinsyy Suomessa.
Alkoholismin hoitokeinoista parhaillaan väitöskirjaa tekevä Laaksonen sanoo, että 1-4 alkoholiannoksella viikossa on myönteisiä terveysvaikutuksia esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin. Sen sijaan haittavaikutusten riski kasvaa, kun säännöllinen viikkokulutus ylittää naisilla seitsemän ja miehillä neljätoista annosta.
- Toki tässä on se ristiriita, ettei täysin absolutistille voi mennä sanomaan, että juo pieni määrä alkoholia, koska heille se taas voi olla vielä suurempi terveysriski.
Tässä vaiheessa tavistallaajalle herääkin kysymys, miksi Laaksosen käsitys alkoholinkäytön riskirajoista ovat niin paljon pienemmät kuin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemät rajat.
- Suositukset ovat olleet pitkään samat ja uskon, että niitä lasketaan tulevaisuudessa. Ruotsissakin riskirajat ovat huomattavasti Suomea alhaisemmat.
Alkoholinkäytön viralliset riskirajat määritellään sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelmassa, jota toteuttaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. THL:n erikoistutkija Esa Österberg korostaa, että riskirajoja tulisi tulkita yksilöllisesti.
- Etenkin kun suosituksissa ei puhuta mitään ihmisten painosta, joten suosituksia ei senkään takia kannata ottaa kirjaimellisesti.
Österbergin mukaan riskirajat ovat Suomea alhaisemmat Ruotsin lisäksi myös Saksassa ja Yhdysvalloissa.
- Saksassakin rajoja on vuosien saatossa laskettua huomattavasti, hän lisää.