Suomen jatkuva menestys jääkiekon alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa on C Moren asiantuntijan Juhani Tammisen mielestä jatkumoa kaukaa menneisyydestä. Oikeat valinnat ruokkivat menestystä menestyksen päälle.
Pikkuleijonat pelaa kolmatta kertaa peräkkäin MM-finaalissa. Alla on viime vuoden mestaruus sekä kahden vuoden takainen hopea. Suomi on menestynyt vuodesta 1999 lähtien pelatuissa U18-kisoissa vuodesta toiseen vahvasti. Mitaleja on 19 kisoista – nyt kun mitali on tänäänkin varma – peräti kymmenen.
– Se kertoo siitä, että maajoukkuetoiminta jo junioreissa on lyhyesti sanottuna maailman parasta. Sen tausta on vuodessa 1962. Silloin perustettiin Suomipoika-järjestelmä, jonka oppi-isät olivat Joe Wirkkunen ja Seppo Liitsola. Se oli aikakautensa nerokkain järjestelmä: jokaisella hiihtolomalla suomalaisen jääkiekon piirit lähettivät parhaat pelaajansa Vierumäelle ja sieltä ruvettiin valitsemaan ensimmäisiä poikamaajoukkueita. Tämä on niin vanha järjestelmä, Tamminen valottaa.
Tavoite oli hankkia vuoden 1972 olympialaisista jääkiekkomitali, joka jäi tuolloin vielä saavuttamatta, mutta siemen oli kylvetty. Suomen jääkiekko alkoi kehittyä kaikin puolin ammattimaisemmaksi, jäähalleja on pitkästi yli 200 ja laji on maan seuratuin.
– Urheilullisesti lahjakkaat pojat valitsevat jääkiekon. Kun populariteetti on iso, järjestelmä toimii ja iso määrä jäähalleja yhdistetään, tässä on tulos. Eikä se yllätä minua pätkääkään.
Tammisen valmentaessa Sveitsin ja Ranskan maajoukkueita 1990-luvun alussa, hän näki konkreettisesti, kuinka paljon edellä Suomen järjestelmä on. Ja vaikka esimerkiksi Kanadassa ja Venäjällä resursseja on ylivertaisesti, Suomi pysyy kilpailussa mukana äärimmäisen hyvin.
– Sitten tulee valmennusjärjestelmä. Olin itse ensimmäisellä kurssilla vuonna 1987, se oli silloin Suomen jääkiekkovalmentajatutkinto. Siellä oli muun muassa Rauno Korpi, Erkka Westerlund, Sakari Pietilä ja allekirjoittanut mukana. Samaan aikaan kun koutsasimme seurojamme, olimme seitsemän viikkoa yhdessä. Se oli aikaansa edellä oleva koulutus niille, jotka jo olivat ammatissa, Tamminen kiittelee.
– Jatkumona siitä on tullut huippuvalmentajatutkinto. Suomen valmennuskoulutusjärjestelmä on pelaajien koulutusjärjestelmän ohella maailman huippua.
Tami antaa tunnustusta jääkiekkoliitolle siitä, että jo 60- ja 70-luvuilla satsattiin juniorimaajoukkueisiin. Rahaa menee, mutta vastaavasti mitaleja on tullut niin miehissä kuin junioreissakin.
– Olemme olleet aikaamme edellä, perusasiat on pantu kuntoon ja nyt nautimme hedelmistä.
Koko kansan ymmärrys kasvanut
Suomen tämänhetkisessä U18-joukkueessa vilisee tuttuja suomalaisia kiekkonimiä. Venäjä-välierän näkyvin ja ratkaisunälkäisin pelaaja oli maailmanmestari Juha Ylösen poika Jesse. Tami pitää tätäkin jatkumoa äärimmäisen tärkeänä.
– Lahjakkuus siirtyy geeneissä. Perimällä on kaikilla elämänalueilla merkitystä, puhumattakaan kodin antamasta ymmärryksestä. Myös työnteon lahjakkuus on siellä, eikä tarvitse ihmetellä, kun kolmannen polven pelaaja Kasperi Kapanen ratkaisee täydessä Hartwall Arenassa Suomelle MM-kultaa, Tami huomauttaa.
– Itselläni oli ketjukaverina Juuso Wahlsten ja hänen poikansa Sami ja Jali pelasivat joukkueessani, kun valmensin TPS:ää. Kun on toisen polven huippupelaaja, ei tarvitse olla ensimmäisenä kertomassa, että levitetään kenttää ja ettei kiekolla ole keuhkoja.
Jo viime keväänä Suomessa puhuttiin paljon kasvaneesta pelirohkeudesta. Sama näkyy tänään MM-kullasta pelaavassa joukkueessa.
– Ei kyse ole siitä, etteikö sitä olisi ollut aiemminkin, mutta meillä on kasvanut ymmärrys, missä kohtaa sitä pelirohkeutta käytetään. Ei tasatilanteessa ruveta alimpana miehenä vetämään vastustajaa vipuun. Pelikulttuuri on kasvanut. Pelaajat tulevat entistä valmiimpina ja he saavat leirityksissä hyvää valmennusta, Tami toteaa.
– Pelin nimi on momentum game, nyt momentum on tämän joukkueen puolella ja he uskaltavat toteuttaa. Ja sitten kun joskus jatkoajalla vastustaja lyökin sen kiekon häkkiin, toivoin, että niilläkin hetkillä kaikki muistavat, että momentum oli vain sen toisen puolella. Myös yleisessä ajattelussa on pikkuhiljaa kasvettu siihen, millainen peli jääkiekko on. Kun olemme laajemmin ymmärtäneet ja hyväksyneet lainalaisuudet, olemme alkaneet menestymään.
Pikkuleijonilla selkeä etu
Entäs tämän illan finaali? Sekä Suomi että USA ovat edenneet turnauksessa ilman tappioita. Toiselle tulee tänään ainut tappio, toinen pitää saldonsa puhtaana.
Tammisen mielestä Suomella on yksi valtava etu. Kristian Vesalainen, Miro Heiskanen ja Urho Vaakanainen ovat pelanneet jo SM-liigassa merkittävissä rooleissa. Jenkkipelaajat pelaavat pääasiassa maan jääkiekkoliiton luomassa junioriohjelmassa, siis vain ikäisiään vastaan.
– Se on Suomelle kiistaton etu, kun on Vesalaisen kaltaisia pelaajia, jotka ovat olleet ratkomassa Ruotsin mestaruutta ja niin edelleen. Yhdysvaltojen järjestelmä on myös erittäin hyvä, mutta siitä on matkaa, kun Suomen ja Ruotsin liigat ovat räjähdysmäisiä ammattilaisliigoja. Kun on tarpeeksi lahjakkaita pelaajia, he pelaavat kovissa profiilijoukkueissa, se auttaa kehittymistä.
– Jos pelaa SM-liigassa 60 peliä suurinpiirtein ykköskentässä, tai jos pelaa collegessa, puhutaan kahdesta eri asiasta, Tami linjaa.
Tammisen perusnelikenttä jokaiseen jääkiekko-otteluun on selkeä: peli ratkaistaan taisteluissa maalivahti vastaan maalivahti, ylivoima vastaan ylivoima, alivoima vastaan alivoima ja lopulta peliin tulevat poikkeukselliset henkilöratkaisut.
– Tässäkin ikäluokassa on maalivahdit, jotka ovat huipputasoa, sellaiset ylivoimapelaajat, että he pistävät kiekkoa verkkoon, kun paikka tulee ja pelaajat osaavat tappaa alivoimaa. Sitten kun tulee se hetki, meillä on yksilöitä, jotka nousevat esiin kun tarvitaan. Siitä osoituksena on kaksi jatkoaikavoittoa näiden kisojen pudotuspeleissä.
Suomen ja USA:n välinen finaali alkaa Suomen aikaa kello 20.30. MTV Sport seuraa ottelua hetki hetkeltä.