Nuoret Leijonat aloittaa oman urakkansa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Suomen aikaan torstain vastaisena yönä ottelulla Ruotsia vastaan. MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntijan Petteri Sihvosen mukaan erityisesti yksi elementti nousee pinnalle siinä, pystyykö Suomi katkaisemaan viime vuosien trendin Pohjois-Amerikassa.
Nuorten Leijonien valmennusjohto leimasi tapaninpäivänä 20 kisapassia. Omaa vuoroaan odottavat vielä muun muassa puolustaja Anttoni Honka ja hyökkääjä Sampo Ranta.
Leimatut kisapassit ja Nuorten Leijonien joukkueen nimilistan löydät alta:
Nuorten Leijonien MM-kisajoukkue julki – 20 passiin leimat, Honkaa ei listalla
MTV Urheilun asiantuntijan Petteri Sihvosen mukaan Suomella on jalkeilla ”todella vahva joukkue”.
– Osoitus siitä on se, että tuossa oli varaa tai piti jättää aika kovia pelimiehiä ulos. Päävalmentajalla, esikuntineen, on ollut runsaudenpulaa, kun he ovat tehneet valintoja, Sihvonen sanoo.
– Joukkue on vähintäänkin samaa luokkaa kuin viime vuonna. Ellei vahvempi, Sihvonen pyörittelee.
Suomi ei saa mukaansa edustuskelpoisista pelaajista muun muassa Miro Heiskasta, Jesperi Kotkaniemiä ja Kristian Vesalaista. Silti, Nuorilla Leijonilla on paljon tulivoimaa.
– Tuo kuvastaa sitä, että junioripuolella on tehty hyvää työtä jo vuosien ajan. Aika monelle pelipaikalla alkaa olla kovaa kilpailua. Ihan kärjen takana on jo se tilanne, että jonkun muun voisi valita jonkun toisen tilalle. Se kertoo siitä, että tasoa ja laajuutta löytyy, Sihvonen pohtii.
Tärkein elementti
Voiko Suomi menestyä? Sihvosen mukaan olennainen pointti liittyy pohjarunkoon ja siihen, mihin Suomen joukkueen pitää nojata.
– Vaikka jalkeilla on laadukkaita ja huikeita pelaajia, niin isoin kysymysmerkki on sama kuin viime vuonna; pystyvätkö he pelaamaan yhteistyöjääkiekkoa? Päävalmentaja puhuu kyllä siitä, mutta esimerkiksi viime vuonna sitä ei näkynyt juuri lainkaan. Taitavat pelaajat kuskailivat vuorotellen siellä, eivätkä pelanneet yhteen.
– Päävalmentaja Ahokkaalle on ollut tyypillistä se, että hänellä on isot puheet. Nyt on aika lunastaa ne. Todistaa, että siellä pystytään pelaamaan yhteistyöjääkiekkoa, Sihvonen sanoo ja viittaa kisojen ympäristöön, pieneen kaukaloon.
Turnauksen pelit pelataan Kanadan Vancouverissa ja Victoriassa.
Pohjois-Amerikassa järjestetyissä kisoissa Suomen menestys on ollut hyvin laihaa. Historian aikana Suomi on ottanut kerran pronssia rapakon takana.
Viime vuonna Suomi tipahti puolivälierissä, sitä ennen se joutui karsintasarjaan.
Mistä niin sanottu "Pohjois-Amerikan ilmiö" sitten johtuu?
Sihvosen mukaan taustalla on sekä pelillistä että henkistä puolta.
– Puolet toista ja puolet toista. Ei voi sanoa, että ongelma olisi ollut ainoastaan pelillinen. Pelaajat ovat kyykänneet myös henkisesti. He ovat lähteneet arastellen pelaamaan sinne.
Sihvonen nostaa esille esimerkin vuoden 2004 World Cupista, jolloin Suomen joukkue marssi pienessä kaukalossa upeasti aina finaaliin asti.
– Silloin Raimo Summasen luotsaamalla joukkueella oli selkeä pelillinen, yhteinen suunnitelma, johon he uskoivat. Silloin toki pelaajat katsoivat kopissa toisiaan ja totesivat, että täällä on pelimiehiä.
– Uskon, että nyt ollaan lähellä sitä pistettä. Nyt kun he katsovat toisiaan, niin siellä on liigapelaajia ja joitakin, jotka ovat jo kokeilleet NHL:ssä. Nyt on sauma sille, että ei tarvitsisi kyykätä ja että turnauksessa ei näkyisi yksilötason arkuutta. Toki se vaatii sen, että taustalla on hyvin yksinkertainen ja selkeä yhteistyöjääkiekon tapa, Sihvonen pohtii ilmiön taittamista.
Lupaavia osoituksia
Lähtökohtaisesti Suomella riittää yksilötason johtavia pelaajia. Katseet kääntyvät muun muassa Suomen ykköstrioon; Eeli Tolvaseen, Rasmus Kupariin ja Aleksi Heponiemeen.
Näistä Tolvanen on pelannut tällä kaudella Pohjois-Amerikassa, kun taas Kupari ja Heponiemi ovat viilettäneet Liigassa, Kärppien paidassa.
Sihvosen mukaan myös heidän kohdalla systeemin tuki on avainasemassa.
– He ovat äärimmäisen hyviä poikia pelaamaan. Heillä on jo ikäisekseen kokemusta kovista sarjoista ja kovista peleistä. Silti, he eivät ole ihan sitä tyyppiluokkaa Aleksander Barkov tai Sebastian Aho, jotka pystyvät automaattisesti viemään kaikissa olosuhteissa joukkuetta eteenpäin. He tarvitsevat kokemuksen siitä, että peli kulkee.
– Silloin suurin juttu on se, että pelitapa tuottaa kaikissa hetkissä jouhevaa peliä. Silloin he pääsevät näyttämään yksilötason osaamista, Sihvonen jatkaa.
LISÄÄ AIHEESTA: Kolme pointtia: Nuorilla Leijonilla synkkä historia rapakon takana – oliko jo koettu hetki enne tulevasta?
Turnauksen alla Suomelta nähtiin sangen lupaavia otteita, kun se kaatoi harjoitusottelussa Kanadan lukemin 5-2.
– Se viesti, mikä tuosta tuli, oli se, että Suomi on ottanut opiksi viime vuodesta. Tuossa pelissä oli hyviä viitteitä.
– Ja olisihan se ihme, jos siitä viime vuodesta ei olisi otettu opiksi ja vedetty johtopäätöksiä, Sihvonen viittaa yhteistyöjääkiekkoon ja sen viimevuotisiin ongelmiin.
– Nyt kun turnaus alkaa, nähdään se, että onko siellä osattu teroittaa oikeita asioita. Vaaditaanko niitä ja pystyykö valmentaja antamaan siihen peliin tarvittavan turbon. Jos varovaisesti toteaa, niin suunta näyttää olevan oikea, Sihvonen summaa lähtökohdat ensimmäisen pelin alla.
Nuorten Leijonien ja Ruotsin kohtaaminen alkaa Suomen aikaan torstain vastaisena yönä kello 5.30.
Korjattu 26.12.2018. kello 13.56: Korjattu Suomen historiasaldo Pohjois-Amerikassa.