Pieni tanskalaissaari on onnistunut saamaan kasvihuonepäästöt kuriin vanhoin konstein. Päästöt ovat nyt lähes nollassa. Samsön saari ja kunta on kehityksen kärjessä. Pientä noin 4000 vakituisen asukkaan saarta pilkuttaa idyllisten niittyjen ympäröimät kylät.
Suuria keksintöjä tai uusinta teknologiaa ei ole käytössä. Kasvihuonekaasut on saatu kuriin käyttämällä perinteistä uusiutuvaa energiaa eli tuulta, aurinkoa ja viljaa.
Tuuliturbiinit hyväksytty osaksi maisemaa
Saaresta tuli hiilineutraali vuonna 2003 ja sen 27 000 MWh/vuotuinen sähköntarve katetaan parillakymmenellä tuulimyllyllä ja auringolla.
Hankkeet on toteutettu ilman valtion tukia tai suurten energiajättien osuutta. Jättimäiset tuulivoimaa hyödyntävät turbiinit ovat maanviljelijöiden omistuksessa.
Ainoastaan kaksi niistä kuuluu 430 jäsenen yhdistykselle. Asukkaat laskivat jo kauan sitten, että he pystyvät hyödyntämään energian kaikkia kannattavasti.
Saarelaiset omistavat itse tuuliturbiinit ja tekevät niillä bisnestä.
– Pidämme turbiineista enemmän, koska me omistamme ne. Meillä ei keskustella lainkaan siitä, että ne pilaavat näkymiä. Meillä ei ole meluongelmia, eivätkä linnut kuole niiden läheisyydessä, myhäilee Sören Hermansen, yksi hankkeen puuhamiehistä.
Omasta turbiinista hyvä tuotto
Maanviljelijät haistoivat myös hyvän bisneksen. Jörgen Tranberg on sijoittanut sekä tuuliturbiiniin että aurinkopaneeleihin. Puolet tienesteistä hän saa myymällä energiaa. Tranbergin mukaan satsaus maksaa itsensä kolminkertaisesti takaisin.
– Voin nyt rakentaa itselleni uuden talon.
Projekti sai alkunsa jo parikymmentä vuotta sitten. Nyt saarella on vilkasta ja sinne on perustettu Energia-akatemia. Paikalle saapuu luonnonsuojelijoita ja uteliaita poliitikkoja ympäri maailmaa, sillä Samsö on tällä hetkellä maailman edistynein yhteisö, jota tullaan kopioimaan globaalisti.
– Japanissa tätä kutsutaan "Viikinkien johtajuudeksi", naureskelee Hermansen ylpeänä.
Saarelaisia pidetään tiennäyttäjinä uusiutuvan energian käytössä.
Päästöt hyötykäyttöön
Kasvihuonekaasujen kitkeminen ei jää kuitenkaan vielä tähän.
Seuraava askel ilmastotalkoissa koskee lauttaliikennettä. Tarkoituksena on saada saarelle liikennöivä laiva kulkemaan paikkallisten possujen tuottamalla metaanikaasulla eli kotoisasti pieruilla.
Possujen pierut halutaan ottaa hyötykäyttöön biokaasuksi.