Rotterdamin sataman nostureiden ja konttien joukossa kohtaa surrealistisen näyn: lehmälauma apehtii kaikessa rauhassa aluksella, jota kutsutaan maailman ensimmäiseksi kelluvaksi maatilaksi.
Hollannissa, jossa maata on niukasti ja ilmastonmuutoksen vaikutus merenpintaan on päivittäinen uhka, maatilan kolmikerroksisen lasi- ja teräsalustan tavoitteena on osoittaa "lehmänjalostuksen tulevaisuus".
Kelluvat nautaeläimet asustavat ylimmässä kerroksessa, kun taas niiden maidosta tehdään juustoa, jogurttia ja voita keskitasolla, ja juustoa kypsytetään alimmalla tasolla.
– Maailma on muutospaineen alla, perustelee erikoista ratkaisua Minke van Wingerden, joka johtaa maatilaa aviomiehensä Peterin kanssa.
– Haluamme, että tila on mahdollisimman omavarainen ja kestävän talouden mukainen.
Lehmät ovat jyrkkä vastakohta valtaville aluksille ja Euroopan suurimman sataman jalostamoiden savulle, joka tuottaa yli kymmeneksen Hollannin päästöistä.
Kaksikko perusti kelluvan maatilansa vuonna 2019. He kertoivat halunneensa "tuoda maaseudun kaupunkiin", lisätä kuluttajien tietoisuutta ja luoda maataloudelle lisätilaa.
Kehittyneet viljelymenetelmät ovat hollantilaisille sinänsä tuttuja. Maassa on valtavien kasvihuoneiden verkosto, joka on nostanut Hollannin maailman toiseksi suurimmaksi maataloustuotteiden viejäksi Yhdysvaltojen jälkeen.
Nousee ja laskee vuoroveden mukana
Panostus viljelmiin on tuonut kuitenkin myös haittoja. Hollannissa on eräs Euroopan suurimmista kasvihuonekaasujen päästömääristä asukasta kohden. Pulma on iso erityisesti maitoalalla, jossa syntyy suuria määriä metaania lehmistä.
Päästöt puolestaan lisäävät merenpinnan nousua, jonka uhka on akuutti Hollannissa: kolmannes maasta sijaitsee merenpinnan alapuolella.
Rotterdamin kelluvan tilan tavoitteena on pitää lehmien jalat kuivina pitkällä aikavälillä kestävän kehityksen kautta ja lyhyellä aikavälillä, no, takaamalla niille kelluva koti.
– Koska olemme veden päällä, tila liikkuu vuoroveden mukana. Nousemme, sitten laskeudumme taas alaspäin jopa kahden metrin korkeuden vaihtelulla. Voimme siis jatkaa tuotantoa myös tulvien aikana, 60-vuotias Minke van Wingerden sanoo.
Kestävän kehityksen tavoitteen vuoksi tilan lehmiä ruokitaan elintarvikeseoksella, joka sisältää ruokapankin rypäleitä, paikallisen panimon viljaa sekä ruohoa paikallisilta golfkentiltä ja jopa Rotterdamin maineikkaalta Feyenoord -jalkapalloseuralta. Näin vähenevät sekä jäte että päästöt, joita tulisi kaupallisen rehun tuottamisesta lehmille.
Sarvipäiden lanta puolestaan päätyy puutarhapelleteiksi, mikä vähentää metaanipäästöjä. Lehmien virtsa puhdistetaan ja kierrätetään niille juomavedeksi. Kelluvassa rakennelmassa on myös kymmeniä aurinkopaneeleja, jotka tuottavat tarpeeksi sähköä maatilan tarpeisiin.
Aluksella pidettävät lehmät lypsetään roboteilla.
Viskaalit hölmistyneinä
Sataman maatilan ei ole ollut vaikeaa saada työvoimaa.
– Tämä konsepti houkutti minut heti mukaan, kertoo 67-vuotias Bram den Braber, yksi maatilalla olevista 40 vapaaehtoisesta, kun hän täyttää maitopulloja myymälän tiskin takana.
Juustoja, jogurtteja ja pellettejä myydään tienvarsikaupassa. Kelluvan tilan tuotteita myös kuljetetaan kaupungin ravintoloille sähköajoneuvoilla.
Tilan ajatuksena on tehdä viljelystä "miellyttävämpää, mielenkiintoisempaa ja seksikkäämpää", eikä olla pelkästään ympäristöystävällistä, lisää Minke van Wingerden.
Kun Wingerdenit ottivat ensimmäisen kerran yhteyttä satamaviranomaisiin ja kertoivat ajatuksesta rakentaa kelluva maatila, viskaalit tyrmistyivät.
He sanoivat "oletko hullu", Minke muistelee.
Maatila tuottaa kuitenkin voittoa ensimmäistä kertaa vuoden 2021 lopussa. Kuluttajat näyttävät olevan valmiita maksamaan litrasta siellä tuotettua maitoa selvästi enemmän kuin mitä supermarketin maito maksaa.
Wingerdenit aikovat myös rakentaa toisen kelluvan tilan, jossa on määrä kasvattaa vihanneksia.
Kaksikko on lisäksi tarjonnut ideaansa ulkomaille. Sataman maatilaa vastaava hanke on jo käynnissä Singaporessa.
Minke van Wingerdenille on tärkeää se, että lehmät viihtyvät kummallisessa kodissaan. Näin on käynytkin: eläimet eivät ole moksiskaan muutettuaan veden päälle.
– Lehmämme eivät saa merisairautta, van Wingerden vakuuttaa.
Silta yhdistää kelluvan maatilan mantereeseen.
Juttua oikaistu 20.9.2021 klo 15.37: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että aluksella laiduntavat lehmät lypsetään roboteilla. Laiduntaminen ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä oikea termi, koska aluksella ei ole varsinaista laidunta, jonka kasvillisuudesta lehmät ottaisivat itse ravintonsa. Oikea ilmaus on aluksella pidettävät lehmät. Virhe oli vain pikaplusversiossa.