Terveimmät suomalaiset asuvat Ahvenanmaalla sekä Länsi- ja Etelä-Suomen rannikolla, kertoo tuore tilasto. Sen sijaan sairaimmat kunnat ovat Pohjois-Pohjanmaalla sekä vyöhykkeellä Raahen seudulta kaakkoon kohti Tohmajärveä ja Ilomantsia.
2:39
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema data kertoo karua kieltä suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin eriytymisestä. Vaikka suomalaiset ovat olleet vuosi vuodelta terveempiä aina vuodesta 2000, maantieteelliset erot ovat yhä huomattavia.
Käytännössä suomalaiset sairastavat yhä enemmän liikuttaessa etelästä ja lännestä kohti Koillis-Suomea.
Suurimpien kaupunkien ääripäät Espoo ja Kuopio
Suurista, eli yli 50 000 asukkaan kaupungeista terveimmät ovat Espoo, Helsinki ja Vantaa. Sairaimmat kaupungit ovat Kuopio, Oulu, Joensuu ja Kotka.
Lue myös: Kuopio on Suomen sairain kaupunki – näin terveysjohtaja kommentoi tuoretta tilastoa: "Kolikolla on myös kääntöpuoli"
Maakunnittain terveimpiä ollaan Ahvenanmaalla
THL on jakanut Suomen sairaat myös maakunnittain. Tervein väestö asuu Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Sairaudet taas ovat yleisimpiä Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.
Tietyt sairaudet jakautuvat eri tavalla eri puolille maata. Kun sepelvaltimotauti, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat yleisimpiä Itä- ja Pohjois-Suomessa, syöpätaudit ovat yleisimpiä Etelä-Suomessa.
Näin indeksit lasketaan
THL:n sairastuvuusindeksi perustuu vuosien 2000-2016 tietoihin ja se mittaa seitsemää eri sairausryhmää. Nämä ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia.
Kunnan saamaa indeksiä verrataan koko maan vertauslukuun, joka on sata. Mitä pienempi luku on, sitä terveempi väestö.
Esimerkiksi Suomen terveimmän kaupungin Espoon indeksi on 73.1, kun taas eniten sairastavan kaupungin Kuopion indeksi on 128.8.
Ikärakenne ei selitä lukuja
THL:n laskemissa sairausindekseissä on otettu maan ikärakenne huomioon, joten alueiden erilaisilla ikäjakaumilla tuloksia ei voida selittää.
Sen sijaan sairastelueroja voidaan selittää erilaisilla elintavoilla, kuten tupakoinnilla, alkoholinkäytöllä, liikunnalla ja nukkumistottumuksilla. Toisaalta myös työttömyys, taloudellinen tilanne, koulutus heijastuvat yksilöiden terveyteen.
THL huomauttaa myös, että tehokas terveydenhuolto voi myös näkyä tilastoissa sairauspiikkeinä, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti.