Yhdysvalloissa edustajainhuone aloittaa virkarikossyytetutkinnan presidentti Donald Trumpista, edustajainhuoneen demokraattien puhemies Nancy Pelosi kertoo. Syynä on Trumpin väitetty painostus Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä kohtaan.
Ennen Donald Trumpia vain kaksi presidenttiä on asetettu virkarikossyytteeseen koko Yhdysvaltain historiassa: Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998.
Kumpikaan ei sen takia joutunut pois virastaan, sillä viraltapanoon vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö senaatissa, mikä ei heidän kohdallaan toteutunut.
Presidentti Richard Nixon olisi vuonna 1974 todennäköisesti pantu viralta Watergate-skandaalin takia, mutta hän erosi tehtävästään itse ennen kuin häntä ehdittiin asettaa virkarikossyytteeseen.
Trumpin kohdallakin on hyvin epätodennäköistä, että virkasyytemenettely johtaisi viraltapanoon.
Lue myös: Trump-tutkinnan välitön seuraus: Pörssit sukeltavat Yhdysvalloissa!
Vaikka demokraattienemmistöinen edustajainhuone asettaisi presidentin virkarikossyytteeseen, etenisi asia sen jälkeen republikaanien hallussa olevaan senaattiin.
Virkasyytemenettelystä Trumpia kohtaan on käyty tiukkaa keskustelua demokraattipuolueen sisällä jo pidempään.
Lue myös: Presidentti Donald Trump jyrähti virkarikossyytetutkinnasta: "Todellinen noitavaino!"
Moni puolueen sisällä katsoi erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkinnan antaneen eväitä virkarikossyytteeseen, mutta sitä on pidetty demokraattien kannalta myös poliittisena riskinä.
Pelosi on suhtautunut tähän asti virkarikossyyteasiaan nihkeästi, mutta tiedot Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin keskustelusta muuttivat hänen mielensä.
Syynä virkarikossyytteeseen on Trumpin väitetty painostus Zelenskyitä kohtaan.