Trumpia vastaan nostettiin historiallinen virkarikossyyte – "Demokratian paaluttaminen on tässä tapauksessa koko asian pääpointti"

8:46img
Donald Trump porskuttaa eteenpäin syytteistä huolimatta.
Julkaistu 19.12.2019 09:33
Toimittajan kuva

Visa Högmander

visa.hogmander@mtv.fi

@visahogmander

USA:n kongressin edustajainhuoneen enemmistö hyväksyi Donald Trumpin virkarikossyytteen syytekohdat.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia vastaan on nostettu virkarikossyyte. Trumpia, 73, syytetään vallan väärinkäytöstä sekä kongressin lainkäytön vaikeuttamisesta.

– Juuri nyt valtakunnanoikeuteen joutuminen ei muutu Trumpin asemaa presidenttinä, sillä jos hänelle tulisi tuomio, se annettaisiin vasta senaatissa, toteaa Huomenta Suomessa vieraillut ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

– Trump on nyt osa historiallista kolmikkoa: hän on yksi niistä presidenteistä, jota vastaan on nostettu virkarikossyyte.

Yksikään USA:n presidentti ei ole joutunut pois virastaan syytteen vuoksi. Viraltapanoon vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö senaatissa, mikä ei ole vielä koskaan toteutunut.

Lue myös: Presidentti Trump joutuu virkasyytteeseen vallan väärinkäytöstä

Virkarikossyytteessä aiemmin Johnson ja Clinton

Ensimmäinen virkarikossyytteeseen asetettu presidentti Yhdysvalloissa oli Andrew Johnson vuonna 1868.

Johnson joutui syytteeseen muun muassa sääntöjenvastaisesta yrityksestään erottaa yksi ministereistä sekä useista muista virkarikkomuksista. Viraltapano jäi senaatissa yhden äänen päähän.

Bill Clintonista tuli toinen virkarikossyytteeseen asetettu presidentti vuonna 1998. Hän sai syytteen väärästä valasta ja oikeuden vastustamisesta.

Tapaus liittyi salasuhdeskandaaliin Valkoisen talon avustajana työskennelleen Monica Lewinskyn kanssa. Clinton väitti tuolloin oikeudessa, ettei seksisuhdetta ollut. Syyte ei mennyt läpi USA:n senaatissa.

Demokratian paaluttamista

Donald Trumpin virkarikossyytteessä vallan väärinkäyttö koskee sitä, että presidentin katsotaan painostaneen Ukrainaa saadakseen hyötyä ensi vuoden presidentinvaalikampanjoinnissa.

Trump halusi Ukrainan tutkivan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja hänen poikansa toimia Ukrainassa.

Tutkinnan vaikeuttamisen osalta kyse on siitä, että Trump ei suostunut kuultavaksi ja Valkoinen talo kielsi useiden kuultaviksi kutsuttujen todistamisen.

Lue lisää: MTV:n paikalla Washingtonissa: "Tämä ei kyllä ole mikään tavallinen keskiviikko, ja se kyllä tuntuu" – Trumpin virkarikossyytteen nostamisesta äänestetään tänään

On käytännössä lähes varmaa, että Trump läpäisee syytteen eikä joudu pois viralta. Syytettä ajaneet demokraatit ovat tienneet tämän.

– Demokraattien puoluejohto vastusti pitkään virkarikossyytteen nostamista. Vasta sitten, kun vallan väärinkäyttötapaus nousi esiin, he olivat valmiita ajamaan syytettä, Salonius-Pasternak toteaa.

Haastavat vaalit

Asiantuntijan mukaan virkarikossyyte on laajempi demokratiaan liittyvä kysymys. Halutaan tehdä selväksi, että on tiettyjä asioita, joita poliitikot eivät saa demokratiassa tehdä.

– Nyt, jos demokraatit hyväksyisivät sen, että USA:n presidentin valtaa saa käyttää henkilökohtaisen hyödyn saavuttamiseksi, ovet voisivat olla auki vaikka mihin. Uskon, että demokratian paaluttaminen on tässä tapauksessa koko asian pääpointti, sanoo Salonius-Pasternak.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan mukaan marraskuun 2020 presidentinvaalit Yhdysvalloissa tulevat olemaan Donald Trumpille haastavat.

– Trumpin perustukijajoukko äänestää häntä varmasti, mutta saako hän muita voitettua puolelleen? Se jää nähtäväksi.

Katso Charly Salonius-Pasternakin haastattelu kokonaisuudessaan artikkelin yläosassa.

Tuoreimmat aiheesta

Donald Trump