Tätä et olisi arvannut! Näin sosiaalinen media vaikuttaa ihmissuhteisiin

Michiganin yliopiston tutkimuksen mukaan aikuiset ovat nykyään tekemisissä ystäviinsä, perheeseensä ja työtovereihinsa yhtä paljon netissä kuin kasvotusten. Yhteydenpitokanavana toimii niin henkilökohtainen sähköposti kuin vaikkapa Facebook.

AVAn lukijoista noin 68 prosenttia on sitä mieltä, että sosiaalisten median palveluiden ja teknologioiden yleistyminen käytössä on muuttanut ystävyyttä. Vain 32 prosentin mielestä sillä ei ole ollut vaikutusta.

– Sosiaaliset suhteet ovat muuttuneet jo teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Verkkovuorovaikutus ja internet ovat olleet yleistymisestään lähtien tavallaan osa muutosta. Ei voi sanoa, että sosiaalinen media olisi ainoa syy muutokseen, toteaa sosiaalisen median tutkija Vilma Lehtinen tietotekniikan tutkimuslaitokselta.

Sosiaalinen media helpottaa suhteiden ylläpitoa

Lehtisen mukaan yhteisöllisyyden hajautuminen on nykyajan ilmiöitä, joka ei liity vain sosiaaliseen mediaan, eli kansankielisemmin someen.

– Sanoisin, että verkostopalvelut ovat keino hallita hajautuneita sosiaalisia suhteita. Tällaiset palvelut ovat tärkeitä niiden ylläpitämisessä, koska sosiaaliset suhteet ovat edelleen tärkeitä ja ihmiset haluavat olla toistensa kanssa tekemisissä, Lehtinen selittää.

– Pidän somea itse enemmänkin ratkaisuna tilanteeseen tai yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja muutoksiin. Toki se myös heijastelee ja lisää niitä.

AVAn kyselyssä valtaosan mielestä sosiaalisten medioiden käyttäminen oli muuttanut ystävyyttä. Monista vastauksista kävi ilmi, että muutos oli kuitenkin koettu nimenomaan kielteiseksi.

"Nähdään harvemmin tai lähes ei-koskaan. Ei tule lähetettyä joulu- tai synttärikortteja. Ei soitella tai viestitellä. Kaikki tapahtuu naamakirjan kautta! :( Ollaan mukamas nykyään niiiiiiiiin kiireisiä. Surullista, mutta samalla tunnen iloa, kun kuulen enemmän taas niistä ystävistä, jotka asuvat Australiassa tai Nykissä."

Lisää vuorovaikutusta!

Lehtinen soveltaa varhaisten sosiaalisten medioiden, kuten sähköpostin, tutkimuksista saatua tietoa ja toteaa, että useat, jotka ovat aktiivisia netissä, ovat tekemisissä myös kasvokkain. Netti ei hänen mukaansa siis vähennä inhimillistä vuorovaikutusta.

– Toisin kuin televisio, jonka katselu on yhteydessä siihen, että ei olla niin paljoa tekemisissä.

– Netin käyttö lisää lähellä olevien ihmisten näkemistä, mutta myös sitä, että pystyy olemaan kaukana asuviin tekemisissä. Verkostot laajenevat oman maan rajojen ulkopuolelle, vaikka samalla ollaankin enemmän tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet.

"Kyllä on. Ihmiset eivät enää harrasta tapaamisia kasvokkain, jolloin kuulumisia vaihdetaan luontevasti puhumalla ja silmiin katsomalla. Facebookissakin keskustelut jäävät nopeiksi ja lyhyiksi, eivätkä ajatukset välity samalla tavalla. Tietenkin pelistä jäävät kokonaan pois ilmeet ja kehonkielet. Hymiöt eivät sitä tule koskaan korvaamaan. Somessa ihmisillä tuppaa myös olemaan erilainen "nettipersoona". Esimerkiksi eräs ystäväni on aina kasvokkain todella energinen ja reipas, mutta Facebookissa hänen energiansa tuntuu kanavoituvan pelkkään valittamiseen ja pahan olon purkamiseen; kasvokkain asiasta puhuttaisiin toki hetki, mutta ystävälle on helpompi antaa muuta ajateltavaa samassa huoneessa. Itse en suostuisi sosiaalista mediaa käyttämään, ellei se olisi viestinnän opiskelijalle melkeinpä pakollinen."

"Kyllä on muuttanut. Se on etäännyttänyt ja jotenkin vieraannuttanut ihmisiä toisistaan. Jopa syntymäpäiväonnittelut tai hyvän joulun toivotukset kirjoitetaan vain ja ainoastaan Facebookiin! Itse haluan henkilökohtaisesti vähintään tekstiviestillä, mieluiten soittamalla hoitaa tuollaiset asiat. Toisaalta myös "nimimerkin takaa huutelu" on lisännyt ujompien ystävieni avoimuutta, netin välityksellä on ollut helpompi jutella asioita, jotka saisivat vaivaantumaan naaman edessä."

Lehtinen kertoo, ettei ole törmännyt moneenkaan tutkimukseen, jossa olisi havaittu yhteys sosiaalisten medioiden ja yksinäisyyden tai irtautumisen välillä.

– Ne ovat kuitenkin yleisiä pohdintoja, jotka kertovat varmaankin enemmän yhteiskunnasta kuin välineistä, hän pohtii.

"Kaikki yksityiset asiat ja hetket elämästä jaetaan netissä kaikille puolitutuille ja kummin kaimoille, mutta parhailla ystäville ei välttämättä vaivauduta edes soittamaan. Kasvotusten ei ehditä näkemään, mutta Facebookissa tunnutaan olevan 24/7. Kohta syrjäytyminen ei ole enää mikään ongelma, vaan ihan normaali olotila..."

Ollaanko netissä erilaisia?

– Kuka tietää kasvotustenkaan tavatessa, onko joku ihminen oma itsensä? Lehtinen kysyy.

Hänen mukaansa niin verkossa kuin "oikeassakin elämässä" pidetään yllä erilaisia rooleja riippuen siitä, kenen kanssa ollaan tekemisissä. Sosiaaliset mediat tarjoavat vain uuden keinon näiden roolien ylläpitoon.

– Jos kaupunkitilassa ilmaistaan itseään vaatteilla, niin vaikkapa Facebookiin valitaan tietynlaisia valokuvia, hän rinnastaa.

Pakopaikka nuorille

Lehtinen kertoo, että nuoret suunnistavat verkkoon kohdatessaan esimerkiksi koulun pihalla syrjintää: verkossa pääsee pois vähemmistöstä ja löytää samanhenkisiä kavereita.

Osassa AVAn kyselyyn tulleessa vastauksessakin kävi ilmi, että sosiaalisen median palveluista on löytynyt samanhenkisiä, joihin muuten tuskin olisi tullut tutustuttua.

"Facebookin kautta olen saanut uusia, aivan mahtavia ystäviä ympäri Suomen, joita en olisi "tavannut" missään muualla :) Uskon, että tulen ainakin osan kanssa heistä näkemään myös kasvokkain. Itselle Facebookin käyttö ei tarkoita automaattisesti sitä yhtä ja ainutta kanavaa pitää ystäviin yhteyttä. Edelleen myös tekstiviestit, puhelut ja kasvokkain tapaamiset ja juttelut pitävät pintansa, ja joulukorttejakin lähetän, sekä ystävänpäiväkortteja, enkä pitäydy ainoastaan Facebookin varassa näidenkään suhteen."

"On muuttanut. Somen avulla on tullut helpommin tutustuttua paremmin ns. hyvänpäivän tuttuihin, joista sittemmin on tullut ystäviä. Facebookissa on helppo sopia jonkun ennestään ei-niin-hyvän ystävän kanssa spontaanista tapaamisesta kuin alkaa selvittämään puhelinnumeroa tms."

Yhteydenpito ei lopu somen vuoksi

"En ole Facebookissa, joten kukaan ei pidä minuun enää yhteyttä millään tavalla. Kaikki olettavat, että kaikki ovat FB:ssa ja lukevat kuulumiset sieltä, ja sitten unohdetaan sellaiset ystävät kokonaan, jotka eivät halua syystä tai toisesta FB:iin liittyä. Ehdottomasti pitäisi kaikki sosiaalinen media lakkauttaa ja palata siihen käytäntöön, että kun on kaverille asiaa, niin mennään kylään ja juodaan siinä turinoidessa kahvit samalla. Ennen vanhaan koputettiin vain ovelle – jos muistettiin – ja astuttiin sisälle, ovet eivät olleet edes lukossa. Nyt ei nähdä ihmisiä enää ikinä, vaan istutaan ruutujen ääressä. Mikä tätä maailmaa vaivaa?"

"Ei ole, koska en kuulu Facebookiin. Laatu ei korvaa määrää ystävyyssuhteissakaan. Minulla on vain muutamia tosiystäviä, mutta sitäkin parempia. Viestittelemme kirjeitse, puhelimitse ja sähköpostitse – eikä se kuulu muille mitä, missä, ja milloin! Se, etten kuulu muihinkaan sosiaalisiin medioihin, ei tee minusta "epäluotettavaa ja salailevaa" ihmistä."

Vaikka sosiaalisia medioita ei käyttäisikään paneutuneesti, pitää Lehtinen epätodennäköisenä, että yhteydenpito ystäviin loppuisi.

– "Ei-käyttäjiä" on tutkittu vasta aika vähän, mutta veikkaan henkilökohtaisesta kokemuksesta, että jos ystävät haluavat pitää yhteyttä, some on harvoin se ainoa tapa ja keino.

AVAn kyselyssä annettiin yhteensä 420 ääntä.

Lue myös:

AVA on myös Twitterissä!Käyttämällä twiitissäsi hashtagia #avatv viestisi voi päästä telkkariin.Tykkää AVAsta myösFacebookissa!

AVA / Jenni Junkala

Kuvat: Shutterstock

Lähteet: Sosiaalisen median tutkijan (HIIT) Vilma Lehtisen haastattelu, AVAn kysely helmikuu 2013, University of Michigan / Institute for Social Research