Tätä mieltä Suomen venäjänkieliset ovat hyökkäyssodasta Ukrainassa: "Voi koitua haasteita tulevaisuudessa"

Selvityksen on toteuttanut Cultura-säätiö, joka edistää venäjänkielisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kyselytutkimuksen vastaajista 64 prosenttia ei pidä Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna. Useat näistä vastaajista kommentoivat kuitenkin jotain Venäjän toimintaa oikeuttavaa tai ymmärtävää tai toivat esiin tilanteen monimutkaisuuden.

– Vastauksia tarkasteltaessa kävi ilmi, että useat Venäjän sotilaallisen toiminnan oikeutuksen kieltäneistä pyörsivät tai lievensivät kantojaan, mikä kertoo siitä, että asiaan koetaan vaikeaksi esittää yksiselitteistä kantaa. Vastaajat toivat esimerkiksi esiin ymmärrystään Venäjän toimintaa kohtaan tai muuten ilmaisivat tilanteen olevan monimutkainen ja usean eri tahon olevan siihen syyllisiä, raportissa sanotaan.

Usein toistunut näkemys oli, että Venäjää ei tulisi ainakaan yksinään tilanteesta syyttää, raportissa kerrotaan. Sodan osapuolena pidettiin usein myös muun muassa EU:ta, USA:ta tai Natoa. Lisäksi useat näin vastanneista kritisoivat Ukrainalle suunnattua aseapua tai Venäjään kohdistettuja talouspakotteita.

– Voi siis todeta, että vaikka 64 prosenttia vastasi, etteivät sotilaalliset toimet ole heidän mielestään oikeutettuja, ei tämä aina tarkoita Venäjän ja sen toiminnan selkeää tuomitsemista vaan esimerkiksi huolta tai surua tilanteesta tai abstraktimman "sodan idean" tuomitsemista. Vastaajille tilanne vaikuttaa siis olevan hyvin ristiriitainen, raportissa sanotaan.

Cultura-säätiö toteutti selvityksen Innolink Group Oy:n kanssa. Kyselytutkimus perustuu yli 1  600:een puhelinhaastatteluilla kesä–heinäkuussa 2022 kerättyyn vastaukseen.

Vastaajien yleisimmät synnyinmaat olivat Neuvostoliitto (74 %) ja Venäjä (16 %). Vastaajissa oli myös Virossa, Suomessa, Ukrainassa, Kazakstanissa ja muissa maissa syntyneitä.

Yli 45-vuotiaista useampi hyväksyy sotatoimet

Vastaajista 10 prosenttia ei osannut sanoa, pitääkö Venäjän sotilaallista toimintaa Ukrainassa oikeutettuna. Yhdeksän prosenttia ei halunnut vastata kysymykseen.

– Monet pitävät tilannetta hyvin monimutkaisena tai eivät halua keskustella aiheesta, sillä pitävät aihetta liian poliittisena tai provokatiivisena. Myös näissä ryhmissä vaikutti olevan selkeästi Venäjän toimintaa ymmärtäviä ja siihen myönteisesti suhtautuvia vastaajia, raportissa kerrotaan.

Yli 45-vuotiaista löytyi keskimäärin huomattavasti enemmän Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa hyväksyviä vastaajia kuin nuoremmista ikäryhmistä. Myös Suomessa asumisen pituudella huomattiin olevan selkeä yhteys. Mitä lyhyemmän aikaa vastaajat olivat asuneet Suomessa, sitä useammin he eivät pitäneet Venäjän sotilaallista toimintaa oikeutettuna. Lisäksi ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun korkeamman tutkinnon suorittaneet vastaajat arvioivat muita useammin, ettei Venäjän toiminta ole oikeutettua.

– Yksi mahdollinen osaselitys nuoremman iän ja lyhyemmän Suomessa asumisen ajan pituuden vaikutuksista sodan heikompaan kannatukseen voi olla se, että kyseisiin ryhmiin kuuluu Krimin miehityksen jälkeen Venäjältä Suomeen muuttaneita henkilöitä, joille Venäjän silloiset toimet toimivat kimmokkeena poismuutolle, raportissa arvioidaan.

Osa uskoo Suomen olevan harhaanjohtamisen takana

Vastaajista noin kolmannes kertoi kokeneensa, että heidän mielipiteeseensä oli pyritty vaikuttamaan tarkoituksella harhaanjohtavasti.

Raportin mukaan iällä näytti olevan vaikutusta, sillä vastaajista iäkkäämmät ikäryhmät kertoivat kokeneensa tarkoituksellista harhaanjohtamista selkeästi muita vähemmän. Mikäli harhaanjohtavaa vaikuttamista oli koettu, nuoremmat ikäryhmät arvioivat huomattavasti vanhempia useammin Venäjän olleen sen takana, raportissa kerrotaan.

– Venäjän valtiollisen television pitkäaikainen ja aktiivinen käyttö sekä sen vaikuttamiseen tottuminen vanhemmilla ikäryhmillä vaikuttaa todennäköisesti siihen, että harhaanjohtavaa vaikuttamista on vaikea enää havaita.

Mitä pidempään vastaajat olivat asuneet Suomessa, sen useammin he pitivät Natoa tahona harhaanjohtavan vaikuttamisen takana. 16 vuotta tai pidempään Suomessa asuneista vastaajista näin ajatteli jopa yli viidennes.

– Tästä ryhmästä noin yksi kymmenestä piti sen sijaan Suomea harhaanjohtavan vaikuttamisen takana olevana tahona. Tuoreimmat tulokkaat sen sijaan uskoivat pääasiassa Venäjän olevan harhaanjohtavan vaikuttamisen takana tai eivät osanneet sanoa, mikä taho voisi olla kyseessä, raportissa kerrotaan.

Talouspakotteisiin nihkeä suhtautuminen

Venäjänkielisille vastaajille esitettiin tutkimuksessa myös erilaisia väittämiä. Vastaajat olivat erityisen heikosti samaa mieltä siitä väittämästä, että Suomi voisi tukea Ukrainaa enemmän.

Ukrainalaisten pakolaisten vastaanottaminenkaan ei saanut kovin varauksetonta kannatusta, raportissa sanotaan. Sen mukaan iäkkäämmät vastaajat ovat nuorempia kriittisempiä pakolaisten vastaanottamista kohtaan.

– Venäjänkielisten näkemykset ukrainalaisten pakolaisten vastaanottoa sekä Ukrainan tukemista kohtaan tulee ottaa huomioon jatkossa: siitä, että venäjänkieliset suhtautuvat näihin teemoihin nihkeästi, voi koitua haasteita tulevaisuudessa, raportissa todetaan.

Myös Venäjää kohtaan asetettuihin talouspakotteisiin suhtauduttiin melko nihkeästi.

– Toisaalta on huomioitava, että Venäjän rankaisemiseen (talouspakotteet) sekä Ukrainan tukemiseen suhtaudutaan kriittisemmin kuin ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamiseen. Talouspakotteiden vastustamisen voi tulkita kytkeytyvän Venäjän "rankaisemisen" vastustamisen lisäksi myös huoleen Venäjällä asuvien sukulaisten kokemista taloushaasteista.

Keski-ikäiset mediakriittisimpiä

Luottamus suomalaiseen mediaan oli kyselytutkimuksen tulosten perusteella heikkoa. Vain noin 40 prosenttia vastaajista koki luottamuksensa Suomen mediaa kohtaan erittäin tai melko vahvaksi.

Tutkimuksen mukaan korkeampi luottamus suomalaista mediaa kohtaan oli yhteydessä Venäjän sotatoimien tuomitsemiseen. Lisäksi se näkyi korkeampana luottamuksena myös muita suomalaisen yhteiskunnan instituutioita kohtaan.

Luottavaisimpia mediaa kohtaan olivat keskimäärin parikymppiset sekä yli 70-vuotiaat, kun taas keski-ikäiset olivat kriittisimpiä. Mikään ryhmä ei kuitenkaan kokenut selkeästi vahvaa luottamusta mediaa kohtaan. Suomessa asumisen kesto ei vaikuttanut lisäävän luottamusta, vaan päinvastoin, raportissa sanotaan.

Luottamus Suomen poliisiin, oikeusjärjestelmään, armeijaan ja koulutuslaitokseen oli puolestaan erittäin hyvällä tasolla venäjänkielisten keskuudessa.

Neutraali sävy voidaan tulkita sensuuriksi

Heikompi luottamus mediaan on yhteydessä venäläiselle propagandalle altistumiseen, arvioivat tutkimuksen ohjausryhmän asiantuntijat.

Tutkimuksessa asiantuntijoina toimivat Itä-Suomen yliopiston professori Olga Davydova-Minguet, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila, Kuntoutussäätiön erikoistutkija Sirkku Varjonen sekä Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Vera Zvereva.

Erityisen heikko luottamus mediaa kohtaan noin viisikymppisillä vastaajilla saattaa asiantuntijoiden mukaan olla seurausta heidän pyrkimyksestään "kriittiseen ajatteluun".

– Ihmisille, jotka ovat asuneet Neuvostoliitossa, vahvasti polarisoituneiden näkemysten puuttuminen suomalaisesta mediaympäristöstä sekä tasainen neutraali sävy tiedotusvälineissä johtaa helposti tulkintaan, että tietoa olisi sensuroitu, mikä heikentää kokemusta median luotettavuudesta. Räikeimmät propagandistiset venäläisen median äänet he voivat puolestaan tulkita journalismin "totuuden" ja "vapauden" ilmentymäksi, joka paljastaa (suomalaisille) "epämiellyttäviä tosiasioita", asiantuntijat arvioivat.

– Ongelmana on, että Suomessa on harvoin osattu puhutella vanhempaa venäjänkielistä yleisöä heille kulttuurisesti ymmärrettävällä kielellä.

Asiantuntijoiden mukaan tämänsuuntaiset havainnot osoittavat merkittävän aukon Suomen valtion pyrkimyksissä tuottaa tietoa venäjänkieliselle yleisölle, mikä viittaa myös haavoittuvuuteen järjestelmässä.