Työeläkevarojen kasvu oli pitkälti listattujen osakkeiden ansiota.
Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat yhteensä 10 miljardia euroa vuoden alkupuoliskolla, kertoo Työeläkevakuuttajat Tela.
Työeläkevaroja oli kesäkuun lopussa yhteensä 261 miljardia euroa.
Telan analyytikon Kimmo Koivurinteen mukaan työeläkevarojen kasvu oli vuoden alkupuoliskolla pitkälti listattujen osakkeiden ansiota.
– Osakesijoitusten lisäksi myös vaihtoehtoiset sijoitukset tuottivat verrattain hyvin. Markkinoiden positiivista virettä tukivat inflaation tasaantuminen ja odotukset koronlaskuista, Koivurinne sanoo Telan tiedotteessa.
Työeläkevarojen nimellistuotto oli alkuvuonna 5,2 prosenttia. Reaalituotto, joka ottaa huomioon inflaation kokonaistuottoa vähentävänä tekijänä, oli 4,6 prosenttia.
Osake- ja osaketyyppisten sijoitusten reaalituotto oli vuoden alkupuoliskolla 7,8 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten reaalituotto 4,7 prosenttia.
Suomalaisten eläkevaroista oli kesäkuun lopussa hieman yli puolet eli 149 miljardia euroa sijoitettuna osakkeisiin ja osaketyyppisiin sijoituksiin.
Korkosijoituksiin oli sijoitettuna noin neljännes eli 66 miljardia euroa.
Kiinteistöihin oli sijoitettuna 22 miljardia euroa ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin eli niin sanottuihin hedgerahastoihin oli sijoitettuna 24 miljardia euroa.
Sijoitukset hajautettu ympäri maailmaa
Työeläkevaroista noin 20 prosenttia on sijoitettu Suomeen, vajaat 17 prosenttia muualle euroalueelle ja vajaat 64 prosenttia sen ulkopuolelle.
Osake- ja osaketyyppisissä sijoituksista 15 prosenttia on sijoitettu Suomeen, 15 prosenttia muualle euroalueelle ja 70 prosenttia euroalueen ulkopuolelle.
Kotimaisten osakesijoitusten suhteellinen osuus on Telan mukaan puolittunut kahdessa vuosikymmenessä.
Vuonna 2004 työeläkevarojen kotimaan osakkeiden osuus oli noin 30 prosenttia. Noin 20 prosenttia oli tuolloin muualla euroalueella ja 50 prosenttia euroalueen ulkopuolella.
Sijoitusten hajauttaminen on Koivurinteen mukaan keskeinen osa työeläkevakuuttajien sijoitusstrategioita, niin maantieteellisesti kuin omaisuuslajien osalta.
Helsingin pörssi on Koivurinteen mukaan tuottanut viime vuosien aikana suhteellisesti heikommin kuin esimerkiksi eurooppalaiset tai pohjoisamerikkalaiset osakkeet.
– Hajauttaminen mahdollistaa vähintään kohtuullisten tuottojen tavoittelun, vaikka jossakin päin maailmaa nähtäisiinkin voimakkaita markkinaheilahduksia, Koivurinne sanoo.