Monimetalliyhtiö Terrafamen purkuputken vaikutus Sotkamon Nuasjärvessä on levinnyt odotettua laajemmalle.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tammi–helmikuun vaihteessa tekemien mittausten mukaan sulfaattipitoinen vyöhyke on talvikaudella levinnyt Nuasjärvessä noin neljän kilometrin päähän purkuputkesta.
Kemiallisesti kerrostuneen vyöhykkeen pinta-ala on yli 1 200 hehtaaria, ja se ulottuu 6–7 metrin syvyydestä pohjaan saakka.
Kemiallisesta kerrostuneisuudesta huolimatta syvänteissä on happea, sanotaan GTK:n raportissa, jonka tilasi Kainuun ely-keskus.
Kuormituksen vaikutus on kuitenkin odotettua laajempi ja veden sekoittuminen hitaampaa.
Kainuun ely-keskuksen johtavan ympäristöasiantuntijan Soile Backnäsin mukaan nyt on tärkeä seurata, miten tilanne kehittyy keväällä.
– Kevätkierrossa jäät ovat lähteneet ja tuulet sekoittavat koko vesimassaa. Jos sulfaattipitoisuudet ovat kovin korkeat, tuulet eivät pääsekään sekoittamaan vesimassoja, eikä alusveteen tule happilisää, hän kertoo.
Kalat eivät voi elää hapettomissa järvissä. Jos alusvesi on pitkään hapeton, järvessä lähtee liikkeelle sisäinen kierto, joka liuottaa sedimentistä ravinteita ja metalleja.
Terrafame toiminut luvan mukaisesti
Terrafamen purkuputken kautta lasketaan käsiteltyjä jätevesiä pois kaivosalueelta Nuasjärveen. GTK:n lokakuun mittausten mukaan syyskierto onnistui hyvin Nuasjärven ja Rehjan alueilla.
Viime keväänä kierto jäi sen sijaan vaillinaiseksi purkuputken lähimmissä syvänteissä.
Backnäs muistuttaa, että Terrafame on purkanut vesiä ympäristölupansa mukaisesti.
– Yhtiön ympäristölupahakemuksessa on arvioitu, että sulfaattipitoisuudet lähisyvänteissä voisivat kohota tilapäisesti 350 milligrammaankin litrassa. Nyt pitoisuudet ovat noin 100–200 milligrammaa litrassa, eli ollaan alemmissa pitoisuuksissa.
– Nuasjärven sulfaattipitoisuudet eivät estä veden käyttöä pesu- tai löylyvetenä. Talousveden laatusuositus sulfaattipitoisuudelle on 250 milligrammaa litrassa, ja Nuasjärven pitoisuudet alittavat tämän.