Kun Suomi saa toiselta maalta pyynnön luovuttaa rikoksesta epäilty ihminen, voi pyyntöä seuraava prosessi kestää jopa useita vuosia, kerrotaan oikeusministeriöstä sähköpostitse. Luovuttamisasioiden käsittely vie ministeriön mukaan lyhimmillään useita kuukausia, mutta usein yli vuoden.
Ukraina on pyytänyt Suomea luovuttamaan 36-vuotiaan venäläismiehen, jota epäillään Ukrainassa terroristiryhmän toimintaan osallistumisesta ja terroristiryhmän toiminnan muusta tukemisesta.
Silloin, kun on kyse luovuttamisesta muihin Pohjoismaihin tai EU:n jäsenmaihin, asiasta päättää käräjäoikeus. Kun kyse on luovuttamisesta muihin maihin, kuten tässä tapauksessa, päättää luovuttamispyyntöön suostumisesta oikeusministeriö.
Jos ministeriö ei heti hylkää pyyntöä, siirtyy asian tutkinta lain mukaan keskusrikospoliisille (KRP). Venäläismiehen luovutustutkinta on tällä hetkellä KRP:llä.
1:01
Terrorismirikoksista epäilty venäläismies kiistää syytökset, avustaja kommentoi tapausta.
Lue myös: Terrorismirikoksista epäilty venäläismies ei hallunnut tulla kuvatuksi käräjäoikeudessa – puheenjohtaja: Minulla ei ole aikaa leikkimiseen
Korkein oikeus voi lausua asiasta
Jos luovutettavaksi pyydetty vastustaa luovutusta, pitää ministeriön pyytää asiasta korkeimman oikeuden (KKO) lausunto. Ministeriö voi pyytää lausuntoa myös muissa tapauksissa. Jos korkein oikeus katsoo, että luovuttamiselle on olemassa este, pyyntöön ei voida suostua.
2020-luvulla korkein oikeus on lausunut EU:n ja Pohjoismaiden ulkopuolisiin maihin luovuttamista koskevassa asiassa seitsemän kertaa. Kahdessa tapauksessa luovutusta ei ole puollettu.
Tapauksista neljä on koskenut Turkkia, yksi Moldovaa, yksi Venäjää ja yksi Kosovoa, kertoo KKO:n kansliapäällikkö Wilhelm Norrman.
Oikeusministeriöstä saatujen, vuodesta 2018 lähtevien tietojen mukaan Ukrainasta on tullut yksi luovuttamispyyntö vuonna 2018. Rikosnimikkeenä tapauksessa oli ajoneuvon laiton haltuunotto. Henkilö luovutettiin Ukrainaan vuonna 2019.
3:36
Rusich-sotajoukon johtaja otettu kiinni Suomessa – tästä on kyse.
Lue myös: "Mitä patriootti tekee Nato-maassa kesken sodan?" – näin Suomessa kiinniotetun venäläisen terroriepäillyn tilanne nähdään Venäjällä
Esteitä ja edellytyksiä
Vähimmäisedellytyksiä luovuttamiselle ovat esimerkiksi epäillyn rikoksen vakavuusaste ja kaksoisrangaistavuus, oikeusministeriöstä kerrotaan. Kaksoisrangaistavuus tarkoittaa, että teko tai menettely on säädetty rangaistavaksi kummassakin valtiossa.
Laissa säädetään myös luovuttamisen esteistä. Lain mukaan ihmistä ei saa luovuttaa esimerkiksi sotilasrikoksena pidettävästä teosta. Jos teko kuitenkin samalla käsittää rikoksen, josta luovuttaminen muuten on sallittu, saa luovuttaminen tapahtua tästä rikoksesta.
Myöskään poliittisesta rikoksesta ei saa luovuttaa, paitsi jos rikokseen sisältyy tai liittyy ei-poliittinen rikos, eikä tekoa kokonaisuudessaan voida pitää pääasialliselta luonteeltaan poliittisena rikoksena.
Luovuttamispyyntöön ei voida suostua, jos ihmisen voidaan pelätä joutuvan henkeään tai vapauttaan uhkaavan tai muun vainon kohteeksi esimerkiksi poliittisen katsomuksensa tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa vuoksi. Myös ikä ja terveydentila voivat olla esteitä luovuttamiselle.