Tuore tutkimustulos vahvistaa, että Oxfordin yliopistossa kehitetty rokote saa aikaan immuunivasteen. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitää tulosta hyvänä uutisena, mutta lisää testausta tarvitaan.
Jos rokote lopulta osoittautuu riittävän tehokkaaksi ja turvalliseksi, se saa lääkeviranomaisten hyväksynnän, jonka jälkeen se voidaan ottaa käyttöön myös Suomessa.
Oxfordin yliopiston suunnitteleman koronavirusrokotteen ensimmäisen ja toisen vaiheen tutkimustulokset ovat osoittaneet, että rokotetta saaneiden elimistö kehitti vasta-aineita.
Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö Astra Zenecan yhteistyönä syntyneen rokotteen tutkimustuloksista raportoitiin maanantaina lääketieteen alan The Lancet -lehdessä.
Rokotetta tutkittiin tuhannen henkilön koeryhmällä, josta puolet sai tutkimusrokotetta ja puolet vertailurokotetta.
Rokote sekä estää viruksen pääsyä soluihin että tuhoaa niitä soluja joihin virus on jo päässyt
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek selvitti MTV Uutisille, mitä tulokset tarkoittavat.
– Ensimmäisen ja toisen vaiheen tulokset osoittavat, että rokote sai aikaan veressä kiertäviä vasta-aineita sekä solusitoista immuniteettia, Nohynek sanoo.
Se tarkoittaa, että vasta-aineet estävät viruksen pääsyn ihmisten soluihin. Solusitoisuus tarkoittaa puolestaan sitä, että rokotteella on kyky tunnistaa ja tuhota soluja, joihin virus on jo päässyt. Siten solusitoinen immuniteetti estää viruksen lisääntymistä, jos virus on jo päässyt soluun.
Lisää testejä tarvitaan
Nohynekin mukaan kyseessä on hyvä uutinen ja että vasta-aineiden syntyminen ja solusitoinen immuniteetti on nyt todistettu.
Mutta toistaiseksi ei ole vielä tietoa, kuinka hyvin rokote suojaa ihmisiä tosielämässä kiertävältä uudelta koronavirukselta. Seuraavaksi tarvitaan tehotutkimuksia.
– Niitä Oxford on jo aloittanut Isossa-Britanniassa, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa. Heinäkuun aikana on tarkoitus aloittaa testit Yhdysvalloissa 30 000 ihmisellä, Nohynek listaa.
Immuniteetista ei ole vielä riittävästi tietoa
Nohynekin mukaan on osoitettu, että taudin sairastaneille sekä oireettomille koronavirustartunnan saaneille syntyy vastustuskykyä, mutta toistaiseksi ei tiedetä, kuinka kauan se kestää. Sen vuoksi tehdään tutkimuksia myös tautiin sairastuneille ihmisille.
– He ovat seurannassa ja katsotaan kuinka pitkään heillä on vasta-aineita on mitattavissa. Lisäksi voidaan uuden koronaviruskohtaamisen jälkeen seurata sitä, kuinka heidän solunsa reagoivat tälle uudelle altistumiselle.
Rokotteessa solusitoisen immuniteetin syntyminen tarkoittaa, että ihmiseen jää muistimerkki rokotteen saamisesta. Muistimerkin pitäisi säilyä pitkäaikaisesti.
–Ja sitten kun ihminen kohtaa taudin luonnossa, muistisolut aktivoituvat ja elimistön hyökkäystoiminto virusta vastaan käynnistyy, Nohynek sanoo.
Rokotteen on oltava riittävän turvallinen
Kun rokotetta aiotaan käyttää laajalle ihmisjoukolle, sen pitää olla riittävän turvallinen. Sen vuoksi testattavien joukko täytyy olla riittävän suuri, jotta pystytään sulkemaan pois rokotteen vakavat haitat.
– Kun rokote läpäisee onnistuneesti vaiheiden 1-3 tutkimukset, vasta sen jälkeen viranomaiset voivat tehdä päätöksen, voidaanko rokotteelle myöntää myyntilupa.
– Jos se myönnetään, eri maat alkavat sitten toteuttaa omia kansallisia suunnitelmiaan, miten aikovat ottaa rokotteita käyttöön.
Suomi haluaa rokotteita
Nohynekin mukaan Suomi on asemoinut itsensä niin, että on sekä EU:n että WHO:n instrumenteissa mukana ja kiinnostunut kaikista tavoista saada rokotteita Suomeen.
– Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on toukokuisessa kokouksessaan suositellut, että Suomi hankkii rokotteita kaikille niitä haluaville, heti kun riittävän tehokkaita ja turvallisia rokotteita on saatavilla, Nohynek kertoo.