Tuoreen tutkimuksen mukaan Pfizerin koronarokotteesta saatavien vasta-aineiden määrä alkaa laskea jo kahden kuukauden kuluttua rokotteen ottamisesta. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi MTV Uutisten haastattelussa, vaikuttaako tämä päätökseen kolmannen rokotekierroksen aloittamisesta.
Tutkimuksen mukaan laskua oli etenkin miesten ja yli 60-vuotiaiden keskuudessa sekä henkilöillä, joilla immuunivaste on heikentynyt.
Lue myös: Uutta tietoa Pfizerin koronarokotteesta: Rokotettujen vasta-aineet laskevat jopa kahdessa kuukaudessa
THL:n ylilääkäri kertoo MTV Uutiset Livelle, että tutkimus on huomattu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
– Se on tietysti asia, jota pitää tutkia tarkemmin, sanoo Nohynek.
Ei ainoa mittari
Vasta-aineet eivät ole ainoa suoja virusta vastaan. Tärkeämpää on kokonaissuojan teho, Nohynek painottaa.
– Meillä on myös soluvälitteistä immuniteettia. On muistisoluja, joiden syntyminen rokottamisen jälkeen on myöskin hyvin tärkeässä asemassa, kun seuraavan kerran virus kohdataan. Eli pelkästään vasta-aineiden perusteella ei voi ennustaa, miten tulee käymään viruksen kanssa.
– Se, mitä tehotutkimusten perusteella tiedetään, on että Pfizerin rokotteen suoja vakavaa tautia vastaan ei hiivu läheskään sitä vauhtia kuin vasta-aineet. Pitää muistaa, että suoja muodostuu monesta eri osasesta, joista vasta-aineet ovat vain yksi mittari, Nohynek sanoo.
Samaa painottaa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet MTV Uutisille. Myös hän nostaa esiin viruksen muistavat solut.
– Vasta-aineiden lasku on odotettavaakin, mutta se ei korreloi suoraan siihen, että menetettäisiin suoja vaikeaa tautia vastaan. Puolustusjärjestelmässä on niin sanottuja muistisoluja, jotka pystyvät antigeenin kohdatessaan reagoimaan nopeasti.
– Suoja vakavaa infektiota vastaan on hyvä vielä kuuden kuukauden kohdalla rokotuksesta, jos kaksi annosta on otettu kolmen viikon välein. Siksi ainakin kuusi kuukautta pärjätään, Rämet sanoo.
Kuuden kuukauden suojaan luottaa myös Nohynek.
– Täytyy kysyä, että mikä on tärkeää rokoteohjelman näkökulmasta ja väestön suojelun ja yksilönsuojelun näkökulmasta: Onko sen tavoite estää vakavalta taudilta vai onko sen tavoite estää virusinfektiot. Meidän kansallinen koronarokotestrategiamme lähtee siitä, että meidän päämäärämme on juuri estää vakavat sairaudet ja kuolemat. Ja siinä nämä rokotteet toimivat toistaiseksi erittäin hyvin ainakin kuuteen kuukauteen asti.
Lue myös: Ylilääkäri Hanna Nohynek oikoo monen rokottamattoman "terveen ja salskean nuoren" vaarallisen harhaluulon – "Se on se tuhannen taalan kysymys"
Päätös ensi viikon kokouksessa?
Nohynek myöntää, että vasta-aineiden määrän lasku on yksi asia, jota tarkastellaan, kun päätetään kolmannen rokotekierroksen aikataulusta.
– Toinen vielä tärkeämpi asia on, mitä tiedämme rokotteen vaikuttavuudesta väestössä. Siitähän on Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Suomessa jo tietoa, ja näemme, että rokotteen teho vakavaa tautia vastaan on erittäin hyvä kuuden kuukauden ajan siitä, kun on kaksi rokoteannosta saanut, Nohynek sanoo.
– Mitä sen jälkeen, ja onko sellaisia erityisryhmiä, joissa tarvitaan kolmatta rokotetta jo ennen sitä, niin ne ovat kysymyksiä, joita tullaan käsittelemään ensi viikolla kansallisen rokoteryhmän kokouksessa.
Kolmas rokotekierros on jo Suomessa aloitettu vakavasti immuunipuutteisille sekä heille, jotka kaksi rokotetta saivat hyvin lyhyen aikavälin sisään. Valtaosa väestöstä on saanut rokotteet 12 tai 6–12 viikon välein, mikä auttaa immuunivasteen kypsymisessä paremmin.
Valtaväestön tilanteeseen paneudutaan niin ikään ensi viikon kokouksessa.
Rokotteiden määrä ei tule enää olemaan pullonkaula, sanoo Nohynek. Kyse on siitä, haluavatko ihmiset piikin ottaa.
– On todella tärkeää, että jokainen rokotteeseen oikeutettu ihminen ottaa sen.