Ensimmäisessä koulussa indeksitapaus oli lieväoireinen lapsi ja toisessa oireinen aikuinen.
Indeksitapauksella tarkoitetaan tunnetun tartuntaketjun ensimmäistä tartunnan saanutta henkilöä.
Koulussa, jossa indeksitapaus oli aikuinen, tartuntoja todettiin 16 prosentilla altistuneista. Lisäksi tutkittiin koulualtistuksen jälkeen tartunnan saaneiden perheenjäsenet, ja heistä 42 prosenttia oli saanut tartunnan.
Toisessa koulussa, jossa indeksitapaus oli lapsi, ei havaittu jatkotartuntoja.
Tutkimuksessa testattiin koronatartunnalle altistuneita koululaisia ja koulujen henkilökuntaa altistustilanteiden jälkeen.
– Tässä tutkimuksessa kaksi kouluissa tapahtunutta altistustilannetta johti hyvin erilaiseen määrään tartuntoja. Tilanteet olivat keskenään erilaisia mm. indeksitapauksen iän ja oirekuvan sekä altistuksen keston osalta, kuvailee THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.
THL tutki myös tartunnan saaneiden perheitä. Perheenjäseniä testatessa tartuntoja ilmeni, mutta tartuntojen alkuperää ei pystytty varmuudella tunnistamaan.
Tartunnat saattoivat olla peräisin myös muualta kuin koulusta. Haastatteluissa selvisi, ettei oireilun alkamisajankohta sopinut yhteen koulussa tapahtuneen altistuksen kanssa.
Tulokset viittaavat siihen, että lieväoireinen lapsi ei aiheuttanut jatkotartuntoja, mikä sopii aiempaan käsitykseen lasten vähäisemmästä tartuttavuudesta. Tartunnan mahdollisuus on silti olemassa.