Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kaivataan tiukempaa sääntelyä rahapelien markkinoinnille. THL:ssä halutaan Veikkauksen markkinointiviestintä samoille linjoille valtion terveyspoliittisen viestinnän kanssa.
– Veikkauksen mainossloganit ovat ristiriidassa kansanterveydellisen viestinnän kanssa. Veikkauksen markkinointiviestintä lähettää hyvin erilaista viestiä kuin rahapelihaittoja koskeva viestintä. Niiden pitäisi olla enemmän yhdenmukaisia, THL:n erikoistutkija Jani Selin sanoo.
THL:n mukaan rahapelien markkinoinnin sääntelyn olisi hyvä olla lähtökohdiltaan samanlaista kuin muilla haittaa aiheuttavilla tuotteilla.
– Voisi olla hyvä ottaa pohdinnan alle, että pitäisikö rahapelien markkinoinnin sääntelyä pohdittaessa ottaa oppia tupakan ja alkoholin markkinoinnista, Selin sanoo.
Myös Veikkauksen markkinoinnin volyymia pitäisi Selinin mukaan tarkastella kriittisesti. Veikkaus on yksi Suomen suurimpia mainostajia noin 50 miljoonan euron vuotuisella markkinointipanostuksellaan.
– Markkinointi lisää pelaamista ja sen myötä pelaamisen haittoja, Selin tiivistää.
Markkinointia rajoitettu
Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski ei allekirjoita Selinin kritiikkiä. Hänen mielestään Veikkauksen markkinointi on linjassa kansanterveydellisen viestinnän kanssa, sillä Veikkaus saa mainostaa vain loton kaltaisia niin sanottuja vihreitä pelejä, joissa altistuminen haitoille on vähäistä.
Sen sijaan esimerkiksi nopeatempoisia automaattipelejä Veikkaus ei saa markkinoida.
– Tällä tavalla me kanavoimme pelaamista vähemmän haitalliseen pelaamiseen, Nummikoski sanoo.
– Lottohan arvotaan vain kerran viikossa. Aika harva sanoo, että lottoon voisi jää koukkuun.
Ulkomaisten osuus kasvussa
Vaikka Veikkauksella on Suomessa nimellinen monopoli rahapeleissä, Nummikosken mukaan markkinointia tarvitaan, jotta yhtiö voi vastata ulkomaisten peliyhtiöiden netissä esittämään haasteeseen.
– Suomessahan ei käytännössä ole rahapelimonopolia. Digitaalisessa maailmassa on käytännössä avoin kilpailu, missä Veikkaus on vain yksi toimija. Suomalaiset voivat vapaasti valita, minkä toimijan pelejä pelaavat, Nummikoski sanoo.
Nummikosken mukaan suomalaiset pelasivat viime vuonna ulkomaisten peliyhtiöiden nettipelejä yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla, eli joka kolmas netissä pelattu euro pelattiin ulkomaille.
Kokonaismarkkinasta ulkomaisten peliyhtiöiden osuus on Nummikosken mukaan noin 15 prosenttia, kun huomioidaan myös netin ulkopuolella tapahtuva pelaaminen. Ulkomaisten peliyhtiöiden osuus kokonaismarkkinasta kasvaa jatkuvasti, kun pelaaminen siirtyy yhä enemmän nettiin.
– Rahapelaaminen ei tässä suhteessa poikkea muista toimialoista, se digitalisoituu ja siirtyy verkkoon, Nummikoski sanoo.