Korona ei näytä taivuttaneen Suomen kansaa. Suomalaisten mielialassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta huhti-syyskuun aikana aiempiin vuosiin verrattuna.
Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta koronaraportista.
– Havahduimme siihen, että jollain tavalla ihmiset voivat jopa paremmin. Odotettua piikkiä siinä, että ihmiset alkavat voimaan huonosti, ei nähty, ylilääkäri Outi Linnaranta THL:n Mielenterveysyksiköstä kertoo.
"Miehet ovat siinä omanlaisiansa"
Huoliakin kuitenkin on.
Raportin syys-lokakuussa tehdyssä kyselyssä lähes puolet vastaajista koki toiveikkuuden tulevaisuuden suhteen vähentyneen – toisin sanoen toivottomuuden lisääntyneen.
Ylilääkäri Outi Linnaranta.
Naisilla tilanne on parempi kuin miehillä, sillä keväällä enemmän toivottomuutta kokeneet naiset kokevat sitä nyt vähemmän. Huhtikuussa 46 prosenttia naisista koki toivottomuuden lisääntyneen, syyskuussa luku oli 38 prosenttia.
Miehillä kehitys on päinvastainen. Prosenttiluvut ovat 33 ja 56.
Ylilääkäri on huolissaan miesten kohdalla syys-lokakuussa tulleesta piikistä.
– Se kiinnittää sikäli huomiota, sillä miesten itsemurhaluvut ovat perinteisesti Suomessa korkeammat. Miehet ovat siinä omanlaisiansa, että kun he yrittävät itsemurhaa, he useammin onnistuvat, Linnaranta kertoo.
"Kyllä se on dramaattinen muutos"
Miesten lisäksi korona on vaikuttanut muun muassa opiskelijoihin, joilla henkiset voimavarat ovat heikentyneet.
Tämä johtuu raportin mukaan muun muassa yksinäisyydestä, huoleen omasta tai läheisen sairastumisesta sekä masennusoireista.
– Oppiminen on samaistumista opettajiin ja ikätovereihin ja opiskelussa haetaan monenlaisiin elämänkysymyksiin vastauksia. Jos yhtäkkiä oletkin opiskelijayksiössä yksin, kyllä se on dramaattinen muutos, Linnaranta muistuttaa.
Kaikista työikäisistä vastaajista joka neljäs ilmoitti yksinäisyyden lisääntyneen.
– Meillä on huomattava osa ihmisistä vuorovaikutustyössä. Esimerkiksi opettajat, kaupan kassat ja kyselyssäkin nostettiin esille terveydenhuollon ammattilaiset. Siinähän on sellainen yksinäisyyden muoto, että suojelet omaisiasi siltä kuormitukselta, mikä omassa työssä tulee.
– Tällöin ihmiset, jotka eivät normaalisti jäisi yksin, jäävät yksin, Linnaranta pohtii.
Jakautuneita tuloksia
Elämäntavoissa raportin tulokset jakautuivat.
Esimerkiksi alkoholin suurkuluttajat kuluttivat alkoholia entistä enemmän ja vähän alkoholia käyttävät entistä vähemmän.
7,5 prosenttia vastanneista kertoi alkoholin käytön lisääntyneen, 12,5 prosenttia vähentyneen.
– Ilmeisesti, jos käytät alkoholia tai päihteitä, käytät niitä enemmän. Päihteet liittyvät itsemurhakuolleisuuteen ja huonontavat mielen hyvinvointia tutkitusti.
Tupakkaa Suomessa ostettiin enemmän, mutta raportin mukaan tämä selittynee tupakkatuotteiden tuonnin seisahtumisena, kun maan rajoja suljettiin.
Myös nikotiinikorvaushoitotuotteiden myynti kasvoi, mikä voi kertoa tupakoinnin lopettamisyritysten yleistymisestä.
Vapaa-ajan liikuntaa puolestaan vähensi syys-lokakuussa reilu kolmannes työikäisistä vastaajista, neljännes lisäsi.
Raportin mukaan hyvinvointitilanne voi pahentua, mikäli epidemia pitkittyy tai pahenee.