Tiesitkö? Leikkimättömyys voi olla yhtä haitallista kuin univaje: "Aikuistenkin olisi ehdottoman välttämätöntä leikkiä"

Vanhan sanonnan mukaan lapsi on terve, kun se leikkii. Leikkiminen tekisi hyvää myös aikuisille, kertoo CNN.

Psykiatri Stuart Brown kertoo CNN:lle, että lapsen kanssa leikkimisestä on etua myös aikuiselle itselleen.

Brownin mukaan leikkimisessä ei ole kyse mistään tietystä aktiviteetista, vaan se on ennemminkin olotila. Leikkiminen saa meidät uppoutumaan johonkin, tuottaa mielihyvää ja muuttaa käsitystämme ajasta ja paikasta. Leikkikokemus merkitsee enemmän kuin sen konkreettinen lopputulos.

Brown julkaisi vuonna 2010 leikkimisen hyötyjä käsittelevän kirjan nimeltä ”Play: How it Shapes the Brain, Opens the Imagination, and Invigorates the Soul”.

– Luonto suunnitteli meidät leikkimään eri tavoin. Olemme myös rakentuneet leikin kautta, hän kertoo.

Leikkiä voi eri tavoin

Leikkiminen voi tarkoittaa tietokonepelejä, pukuleikkejä, lautapelejä tai legoilla rakentelua. Se voi olla leikkisä lähestymistapa sellaiseen puuhaan, jota ei ehkä mieltäisi leikkimiseksi: vaikkapa leipomista, kukkien kastelua tai koiran ulkoiluttamista. Se voi olla jotain spontaania, kuten pelleily tyynysodan merkeissä punkassa viikonloppuaamuna.

Tämä kaikki on yksilökohtaista. Lapsen ja vanhemman suhde koostuu kahdesta erillisestä yksilöstä, joilla on omanlaisensa luonteet ja sekä mieltymykset. Eri perheet voivat leikkiä eri tavoin.

Kenties avuksi riittämättömyyden tunteeseen

Moni aikuinen tavoittelee jatkuvasti parempaa suorituskykyä, tekee paljon töitä ja yrittää optimoida itseään. Tästä voi tulla tunne, että mikään ei riitä. Oravanpyörässä juokseva ihminen voi ajatella koetun riittämättömyyden tunteen johtuvan omista vioista, vaikka tunne voisi johtua yhteiskunnallisesta tai rakenteellisesta viasta.

Moni on unohtanut mielihyvän merkityksen ja leikin riemun. 

– Leikkiminen pakottaa meidät kysymään itseltämme kysymyksiä: kuka minä olen, kun en suorita tai tienaa? Mitä aivoni tekevät? lastenkirjailija Laurel Snyder toteaa.

Snyder pitää leikkimistä vastakohtana kaupallistuneelle hyvinvoinnille. Leikkiminen auttaa olemaan älypuhelinten ja muiden viestintälaitteiden aikana myös tavoittamattomissa ja hyppäämään pois oravanpyörästä. Snyder uskoo, että leikkiminen voi auttaa ihmistä lopettamaan itsensä väheksymisen sen tähden, että ei muka olisi ollut tarpeeksi tuottava.

– Minun kohdallani se on sitä, että palaan henkisesti 8-vuotiaaksi itsekseni, koska silloin vielä en välittänyt siitä, olenko tarpeeksi tuottelias, hän havainnollistaa.

Snyder uskoo, että leikkiminen tekee hyvää luovuudelle.

Psykiatri liputtaa leikkimisen puolesta

Tutkijat ovat havainneet, että leikkiminen voi lievittää jonkin verran riittämättömyyden tunteesta kumpuavaa ahdistusta. Leikkiminen voi auttaa käsittelemään stressiä ja parantaa hyvinvointia yleisellä tasolla.

– Aikuistenkin olisi ehdottoman välttämätöntä leikkiä, jos haluaa pitää yllä positiivista mielialaa tulevaisuudessa sekä elämän haasteiden ja vaatimusten keskellä, kertoo Brown.

Brown uskoo, että leikkivajeella on yhtä haitallisia pitkän tähtäimen vaikutuksia kuin univajeella

– Olen tutkinut leikkimistä vuosien ajan. Mielestäni sekä lasten että aikuisten leikkiminen on kansanterveyden kannalta välttämätöntä.

– Leikkiminen kumpuaa sisältämme, se säilyi evoluution läpi aikojen kuluessa ja se liittyy suuresti ihmislajin sosiaalisen selviytymiseen.

Tällä Brown tarkoittaa, että leikkiminen auttaa ihmistä pysymään yhteydessä yhteisöihinsä sekä opettaa toimimaan yhdessä muiden kanssa.

Brown uskoo, että vanhempien on mahdollista löytää uudelleen kauan sitten unohtunut leikkisä puolensa, jos he leikkivät lastensa kanssa.

Jos aikuinen haluaakin leikkiä itsekseen, se voi auttaa tutustumaan uudelleen omaan leikkisään puoleen, olla vapaa ja antaa myös Brownin mukaan tilaa jonkinlaiselle kaaokselle ja vaihtelulle, jotka ovat tärkeä osa leikkiä.

Vanhempi voi myös haluta varmistaa, että lapsilla on tuo vapaus ja vapaa-aikaa, jotta lapset oppivat, kuinka voi leikkiä myös yksikseen. Tämän pitäisi tapahtua ilman vanhemman tai huoltajan tiukkaa ohjausta, ahdistusta tai odotuksia.

Lapsesta mallia

Jos oma leikkimielisyys heräsi, mutta suoritusahdistusta on vaikea karistaa, kannattaa ottaa mallia lapsesta.

Psykologi Alison Gopnik on perehtynyt lasten kehitykseen. Hän on muun muassa kirjoittanut kirjan ”The Philosophical Baby”, jossa hän toteaa leikkimisen olevan lapsuuden tunnusmerkki.

– Leikkiminen on elävä, näkyvä manifesti siitä, miten mielikuvitus ja oppiminen toimii, kirjassa todetaan.

Leikkiessään lapset kilpailevat Gopnikin mukaan suurimpien tieteentekijöiden kanssa heidän kyvyssään tuottaa hypoteeseja toisensa perään vaikka siitä, mitä kaikkea voi tehdä kumipallolla. Lapsia kiinnostaa hurjasti ymmärtää, mitä mahdollisuuksia ympärillä on.

Tätä ajatusta Gopnik tarkastelee lähemmin vuonna 2020 julkaistussa artikkelissaan. Hänen mielestään lapset ovat parempia tutkimaan asioita ja aikuisia todennäköisemmin kokeilevat uusia ideoita. Aikuiset taas ovat kyvykkäämpiä käyttämään tietoaan ja kokemustaan tehdäkseen parhaat päätökset.

– Muuttuvassa yhteiskunnassa tai fyysisessä ympäristössä aikuiset saattavat haluta tehdä vain pieniä muutoksia niihin käsityksiin, joita he ovat oppineet. Nämä muutokset saattavat olla sellaisia, jotka tukevat heidän toimiaan ja suunnitelmiaan, hän kirjoittaa.

Gopnikin mielestä seuraavaan sukupolveen kuuluvat lapset sitä vastoin saattavat olla halukkaampia kokeilemaan erilaisia tapoja selittää näkemänsä asiat. Tämä antaa heille mahdollisuuden ennakoida asioita laajemmin ja paremmin.

Lasten kanssa leikkiminen voi muistuttaa meitä siitä, että myös aikuisissa on edelleen se tietty puoli, joka kaipaa hassuttelua. Saatamme paremmin muistaa, että elämä on täynnä mahdollisuuksia eikä pelkkää suorittamista.

Katso myös: Hasbro nimesi Herra Perunapää -sarjan uudelleen.

Lähde: CNN

Lue myös:

    Uusimmat