Tiesitkö? Näin Säkkijärven polkka auttoi suomalaisia sodassa

Sodassa taistellaan usein myös radioaalloilla.
Sodassa taistellaan usein myös radioaalloilla.
Julkaistu 10.10.2011 15:00(Päivitetty 05.12.2011 08:44)

Säkkijärven polkkaa pidetään vielä nykypäivänäkin malliesimerkkinä elektronisesta sodankäynnistä.

Vili Vesterisen ja Dallapé-orkesterin vuonna 1939 levyttämästä Säkkijärven polkasta tuli yllättävä apu suomalaisille jatkosodan taisteluissa vuonna 1941.

Suomalaisten valtaamassa Viipurissa räjähteli venäläisten miinoja kuin itsekseen. Lopulta suomalaiset löysivät miinojen laukaisulaitteita. Ne tutkittiin ja saatiin selville, että ne olivat radiomiinoja, jotka laukesivat tietyllä taajuudella.

Yksi tutkijoista oli Yleisradion radioinsinöörinä toiminut Jouko Pohjanpalo. Hän laati radiomiinojen häirintäsuunnitelman. Venäläisten käyttämä taajuus oli tukittava jollain riittävän monisointuisella ääniaseella. Näin alkoi Säkkijärven taukoamaton soitto taajuudella 715 kHz. Paitsi että polkka oli riittävän reipas, se myös sopi sanoitukseltaan tilanteeseen hyvin.

Polkka soi kuukausia

Operaatio Säkkijärven polkka soi taukoamatta elokuusta 1941 kevättalveen 1942.

Yhtäjaksoinen ralli poiki myös kiukkuista kuulijapalautetta kotirintamalta Yleisradiolle. Operaatiosta tietämättömät siviilit epäilivät, että Yleisradion soittolistoihin oli päässyt käsiksi joku hullu.

Mutta niin vain kävi, että Säkkijärven polkka pelasti Viipurin silloin, ja yksikään venäläisten radiomiina ei päässyt räjähtämään Vesterisen hanurin soidessa.

– Se on legendaarinen esimerkki. Sen myötä tuli selväksi, että Suomella on elektronisen sodankäynnin kyky, arvioi psykologista sodankäyntiä tutkinut sotatieteiden tohtorin, everstiluutnantti Jari Rantapelkonen.

Säkkijärven polkan tyyppistä häirintää on käytetty nykyajan sodissakin, ja radioaallot ovat edelleen elektronisen sodankäynnin pääväyliä.

Persianlahden sota on air

Radioaalloilla käyty sota on usein myös psykologista sodankäyntiä. Paitsi että vihollisen lähetyksiä häiritään, pyritään aalloille saamaan omaa sisältöä.

Persianlahden sodissa amerikkalaiskanvat Voice of America ja Free Kuwait sekä CNN:n televisiokanava War in the Gulf lähettivät irakilaisten tappiota maalavaa ohjelmaa ennen ja jälkeen iskuja.

Propagandalla saattoi olla vaikutusta, sillä tutkimusten mukaan kolmasosa antautuneista irakilaissotilaista oli kuunnellut lähetyksiä. Väestöstä yli 50 prosenttia oli myös altistunut jenkkien sotaradiokanavien lähetyksille.

Kosovossa jenkit eivät päässeet prime timeen

Kosovon sodassa amerikkalaisten C130-lentokoneeseen oli rakennettu tekniikka, joka mahdollisti tv-lähetykset. Pian huomattiin, että sotapropagandaa lähetettiin väärään aikaan. Serbit olivat töissä eivätkä vastaanotinten äärellä, kun jenkkien lähetykset tulivat.

Elektronisen sdoankäynnin idea perustuu siihen, kenellä on voimakkain signaali. Kosovossa tv-lähetysten prime timea hallitsi diktaattori Slobodan Milosevicin siunaama ohjelmasisältö. Amerikkalaisten ainoa mahdollisuus oli pommittaa Belgradin tv-asema maan tasalle.

Heviä eetteriin Afganistanissa

Afgaanimiehet kuuntelevat radiota Kabulissa vuonna 1980.

Afgaanimiehet kuuntelevat radiota Kabulissa vuonna 1980.

Jo vuonna 2001 Afganistanin sodassa koalitio jakoi afganistanilaisille radioita, joista kuului vain yksi taajuus, joka lähetti koalition propagandaa. Viime huhtikuussa uutisoitiin, että amerikkalaisten erikoisjoukot soittivat jättikaiuttimista hevimusiikkia Kabulissa ennen hyökkäystään. Telegraph-lehden armeijalähteen mukaan musiikki motivoi jenkkisotilaita taisteluun.

Metallican ja muiden soittolistalla olleiden hevipumppujen tehtävä oli myös herpaannuttaa talebaneja, koska nämä eivät voi sietää heviä. Kovaääninen musikkii häiritsi ehkä eniten siviilejä, ja tempausta onkin arvosteltu jopa amerikkalaisten taholta.

Huumevalistus ei toiminut

Propagandan lisäksi sota-alueilla yritetään tehdä myös valistustyötä.

Rantapelkonen on palvellut Afganistanissa kahteen otteeseen, viimeksi viime keväänä. NATO-joukot ovat tehneet laajalti informaatio-operaatioita, joista kaikki eivät kuitenkaan ole onnistuneet. Esimerkiksi tietoiskuista huumeiden vaaroista paikallisille televisiokanaville ei ollut manittavaa hyötyä.

Studio55.fi/Piritta Palokangas

Heikki lähti sotaan 18-vuotiaana: Tällaisia olivat nuoren miehen päivät rintamalla

Vihollinen joen toisella puolella – Näin venäläiset juopottelivat ja levittivät propagandaa

Lähde: http://www.pohjanpalo.fi/jouko_pohjanpalo.shtml, http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/7558783/US-special-forces-use-heavy-metal-music-to-fight-Taliban.html

Tuoreimmat aiheesta

Studio55