Tilanne Georgiassa kiristynyt: Yhteenotot mahdollisia

Uutistoimisto Reutersin mukaan mielenosoittajia oli eilen kaduilla noin 50 000. Georgiassa on osoitettu mieltä huhtikuun alusta lähtien, mutta eilistä protestia kuvailtiin tähän asti suurimmaksi.

Mielenosoitusten syynä on lakiehdotus, jonka mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi. Lakiehdotusta on verrattu vastaavaan Venäjällä voimassa olevaan lakiin, jota on käytetty toisinajattelijoiden ja riippumattoman median vaientamiseen.

Lakia ajava valtapuolue Georgialainen unelma toi lain uudelleen käsittelyyn huhtikuussa, vuosi sen jälkeen kun se oli kertaalleen hyllyttänyt aloitteen laajojen mielenosoitusten takia. Lakiehdotus on läpäissyt jo kaksi parlamenttikäsittelyä, ja se on tarkoitus hyväksyä alkavalla viikolla.

Länneltä kritiikkiä hallitukselle

Eilisessä mielenosoituksessa liehuivat EU:n ja Georgian liput, ja mielenosoittajat huusivat Kremlin vastaisia iskulauseita. Mielenosoittajat ovat syyttäneet valtapuoluetta Venäjän myötäilystä ja Georgian ajamisesta Kremlin vaikutuspiiriin, koska lain hyväksyminen veisi Georgian kauemmas tavoitteestaan liittyä EU:n jäseneksi.

Valtaosa mielenosoittajista on ollut nuoria kaupunkilaisia, tosin eilisessä protestissa nähtiin runsaasti myös iäkkäämpää väkeä.

Georgia hyväksyttiin EU:n jäsenehdokkaaksi viime joulukuussa. EU- ja Nato-jäsenyydet ovat olleet maan pitkäaikainen tavoite, joita nykyinen hallituskin tukee, mutta samalla hallitus on vienyt Georgiaa itsevaltaisempaan suuntaan ja esittänyt kritiikkiä länttä kohtaan.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja EU:n ulkosuhteita hoitava Josep Borrell ovat patistaneet Georgiaa pysymään EU-tiellä. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit puolestaan julkaisivat perjantaina lausunnon, jossa he kehottivat hallitusta harkitsemaan lain hyväksymistä vielä uudelleen.

Myös Yhdysvallat on kritisoinut lakiehdotusta.

– Olemme syvästi huolissamme Georgian demokratian takapakista, Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan sanoi lauantaina viestipalvelu X:ssä.

– Georgian kansanedustajilla on edessään tärkeä valinta – tukeako Georgian kansan euroatlanttisia tavoitteita vai hyväksyäkö Kreml-tyylinen ulkomaisten agenttien laki, joka on demokraattisten arvojen vastainen.

Yhteenottoja tiedossa

Hallitus on vakuuttanut lain olevan vain hallinnollinen toimenpide, joka lisää läpinäkyvyyttä. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on yritys kontrolloida Georgian kansalaisjärjestöjä, jotka ovat usein olleet vastavoimana maan hallinnolle.

Muutamat viranomaiset ovat viime päivinä kritisoineet mielenosoittajia rajusti sosiaalisessa mediassa. Kansalaisjärjestön aktivistit puolestaan ovat kertoneet joutuneensa häirinnän kohteeksi, ja joidenkin koteihin tai toimistoihin on kiinnitetty julisteita, joissa lukee "ulkomainen agentti".

Lauantain suurmielenosoitus sujui rauhanomaisesti, vaikka aiemmin tässä kuussa poliisi hajotti mielenosoituksen käyttämällä kyynelkaasua ja vesitykkiä. Tänään illalla voi olla jälleen odotettavissa yhteenottoja viranomaisten ja protestoijien kesken. Mielenosoittajia on kehotettu kokoontumaan iltakymmeneltä paikallista aikaa parlamenttitalon edustalle, ja monet protestiliikkeessä odottavat viranomaisten puuttuvan tähän.

Tilannetta onkin kuvailtu hyvin jännitteiseksi ja arvaamattomaksi, sillä kumpikaan osapuoli ei näytä perääntyvän.

– Luulen että he (hallitus) tekevät kaikkensa juuri nyt, ja myös kansa tekee kaikkensa. Olen valmis taistelemaan voittoon asti, sanoi 21-vuotias mielenosoittaja Anri Papidze uutistoimisto AFP:lle lauantain mielenosoituksessa.

– Georgialaiset eivät ole tyhmiä. Olemme nähneet mitä tämä aiheutti Venäjällä: se pyyhkäisi pois koko kansalaisyhteiskunnan, sanoi mielenosoittaja Ana Tavadze, 26.