Monipuolisista raaka-aineista valmistetut kotimaiset tilaviinit kilpailevat laatunsa puolesta jo perinteisten rypäleviinien kanssa. Esimerkiksi viherherukasta ja variksenmarjasta syntyy hienoja ruokaviinejä. Jälkiruokaviineissä hurmaavat muun muassa uuniomena ja mustaviinimarja.
-- Kehitys on ollut huimaa, kehuu helsinkiläisen Ravintola Nokan keittiöpäällikkö Markus Maulavirta. Kotimaiseen ruokaan erikoistuneessa Nokassa keskustellaan myös tilaviinien mahdollisuuksista ravintolassa. -- Paikalliset erikoisuudet kiinnostavat etenkin keskieurooppalaisia matkailijoita. Tilaviinit sopisivat seikkailunhaluisille turisteille, ennustaa Maulavirta.
Tilaviinejä kohta kymmenen vuotta
Ensimmäiset suomalaiset viinitilat saivat lupansa vuoden 1995 alkupuolella. -- Ensimmäistä tuotetta odotettiin lähes kauhunsekaisin tuntein, muistelee ylitarkastaja Ari Laakkonen Tuotevalvontakeskuksesta. Nyt yrittäjiä on kymmeniä ja laatu hyvissä kantimissa.
Pohjoinen ilmasto, puhdas ympäristö, ensiluokkaiset raaka-aineet ja rehellinen ammattitaito ovat tilaviiniyrittäjien valtteja. -- Raaka-aineista vesi on jopa tärkein. Käytämme viineissämme vain lähdevettä, painottaa Janne Pihamaa Vuoden tilaviini 2003 -tittelin Ros mansikkaviinillään lunastaneesta Viini-Pihamaa Oy:stä. -- Parhaaseen tulokseen tarvitaan laatutyön lisäksi silti myös ripaus onnea, hymyilee Pihamaa.
Tilaviinien raaka-aineiden on oltava täysin kotimaisia. Edes mausteista ei tingitä. -- Glögin kanssa meinasi tulla vaikeuksia. Kotimaista kanelia ei ole saatavilla, joten korvasimme sen omalla yrttisekoituksellamme, kertoo Pihamaa.
(MTV3-Finfood)