Tänään perjantaina Hakametsässä nähdään viimeinen paikalliskamppailu Tapparan ja Ilveksen välillä. Uransa aikana useissa paikallistaistoissa mukana ollut Timo Jutila hehkuttaa isolla kädellä Suomen ensimmäistä ja legendaarisinta jäähallia. Sen sijaan viimeisen paikalliskamppailun aikataulu ihmetyttää Jutilaa.
Hakametsä on toiminut Tapparan ja Ilveksen kotiluolana siitä lähtien, kun halli valmistui vuonna 1965. Tappara ja Ilves ovat kohdanneet Hakametsässä 297 kertaa, kun mukaan lasketaan runkosarja- ja pudotuspelit.
– Tampere on ollut aikaansa edellä. Ensin oli Koulukadun tekojää. Sitten Hakametsän jäähalli. Sieltä on tullut mahtavia kokemuksia. Niin karvaita tappioita kuin maukkaita voittoja. Hakametsä merkitsee todella paljon. Se on käsittämätön palanen suomalaista kiekkohistoriaa, Tappara-legenda Timo Jutila sanoo MTV Urheilulle.
LUE MYÖS: Ilveslegenda kävi ihastelemassa pikkupoikana Suomen ensimmäistä jäähallia, josta tuli hänelle toinen koti – edessä luopumisen hetki: "Kyllä se haikeaksi vetää"
Jutilan omat ensimmäiset Hakametsä-muistot ovat 1960-luvun lopulta.
– Muistan kun kävimme sunnuntaiaamuna kaupunkiosajoukkueen kanssa hallissa. Eihän siinä alkuun ehditty tehdä mitään muuta kuin ihmetellä. Katseltiin isoa kelloa ylhäällä, Jutila hymyilee.
Perjantaina Hakametsässä pelataan viimeinen paikalliskamppailu Tapparan ja Ilveksen välillä.
Toimii vieläkin
Jutilan ikimuistoisin Hakametsä-kokemus tulee 1980-luvun alkuvaiheilta.
– Voitimme jonkun pelin 10–1. Meidän ketjussamme oli sen ajan huippupelaajia. Oli Harri Niukkasta, Petri Niukkasta, Pertti Koivulahtea, Lasse Litmaa ja minä. Ja jäimme miinukselle. Päävalmentaja Olli Hietanen meni tilastomiehien luo ja sanoi, että "tämän täytyy olla jokinlainen virhe. Peli päättyi 10–1, eihän meiltä kukaan voi olla miinuksella."
– Mutta niin vain olimme, Jutila naureskelee.
Vielä tänä päivänä, 56 vuoden käytön jälkeen, Hakametsä on yksi liigan parhaista näyttämöistä. Jutila antaa kovaa arvostusta hallin suunnitelleelle arkkitehdille Jaakko Tähtiselle ja sen ajan rakentajille.
– Halli oli todellakin aikaansa edellä. Ihan jos katsoo, että miten esimerkiksi käytävät on tehty. Ei halliin ole tarvinnut tehdä kuin pari remonttia. On tehty uusi parvi ja on tehty uusia aitioita. Mutta vieläkin jengi kiertää hallia ympäri. Ja on loistavat parkkipaikat ja niin edelleen. Kyllä rakentajat jonkinlaisen patsaan ansaitsisivat, Jutila miettii.
Hakametsän jäähalli rakennettiin vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoja varten. Alun perin kisojen piti mennä Helsinkiin, mutta kun kaupungin hallihanke viivästyi, Tampereella otettiin tuumasta toimeen.
– Täytyy nostaa sen ajan päättäjille hattua. Se oli hienosti lobattu siihen aikoihin, Jutila kiittelee.
– Onhan tuo kerta kaikkiaan fantastinen areena. Se toimii vieläkin. Tietysti kun miettii nykypäivän vaatimuksia, niin puuttuuhan sieltä hissiä ja muuta. Mutta uskomaton paikka. Ihan jo se, kun katsoo katossa olevia viirejä. Eihän tuollaista näe missään muualla. Hallilla on ihan uskomaton historia, Jutila kuvailee.
Jutilan maajoukkuepaita nostettiin Hakametsän kattoon vuonna 2018.
Vielä tovi jouluun
Perjantai tietää yhden aikakauden loppua. Ilman erikoisempia järjestelyjä Tappara ja Ilves pelaavat viimeisen paikalliskamppailun ikonisessa pyhätössä.
Yksi asia ihmetyttää kuitenkin Jutilaa.
Nimittäin ajankohta.
– Onhan se ihan käsittämätöntä, että hallin viimeinen peli pelataan 27. marraskuuta. En ymmärrä, että miksei viimeinen peli pelata Tapparan ja Ilveksen välillä. Siitä olisi voinut tehdä vaikka kunnon perhepäivän. Kaikki juniorijoukkueet olisivat voineet pelata keskenään siellä ja niin edelleen.
– Se on nyt näin. Nuo ovat niitä seurojen ja Liigan hommia, mutta onhan tuo selkeä virhe. Ehdottomasti paikalliskamppailun olisi pitänyt olla Hakametsän viimeinen peli, Jutila näkee.
Perjantain kohtaamisen jälkeen Tappara ja Ilves pelaavat lähes kuukauden ajan Hakametsässä ennen muuttoa.
– Haikea fiilis tässä tulee, Jutila myöntää.
– Muistan jo pienenä, kun pelattiin pihapelejä. Silloin ei ollut kännyköitä ja televisiossa oli vain kaksi kanavaa. Silloin vatvottiin ja pyöriteltiin niitä paikallispelin asetelmia. Vanhaan aikaan oli 10200 katsojaa Hakametsässä, nojailtiin lasia vasten ja kaikkialla oli ihmisiä. Onhan se ihan selvää, että viimeisessä pelissä on varmasti paljon tunnetta mukana.
Hakametsällä ei ole omaa paikkaa pelkästään nykyisten ja entisten pelaajien ja toimijoiden sydämissä. Halli on ollut iso osa Tamperetta ja sen kasvua.
– Ihan varmasti katsojillekin tulee haikea fiilis. Osa on aina istunut sillä omalla, samalla paikalla. Yksi palanen historiaa lähtee ansaitulle huilille. Pyhä paikka, Jutila nyökyttelee päätänsä.
Pian Tampereella koittaa uusi aika. Tampereen Kannen areena valmistuu joulukuun alussa, milloin Tappara ja Ilves pelaavat ensimmäiset paikalliskamppailunsa kansainvälisen tason kompleksissa.
– Sitä uutta areenaa odotetaan kuin hullu puuroa, Jutila letkauttaa.
Jutila toimii nykypäivänä JetSetClub-nimisessä yrityksessä, jolla on uudella areenalla oma 50 hengen clubi.
– Tässä on kuin pikkupoika joulua odotellessa. Tampere ansaitsee tuollaisen pyhätön. Areenalla on ihan mieletön sijainti. Sen suhteen on tehty upeaa yhteistyötä. Areenalla on valtava merkitys monille, monille pirkanmaalaisille – erityisesti Tampereelle, Jutila näkee.