Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyoikeudenkäynnissä Helsingin hovioikeudessa kuultiin tänään todistajaa, joka oli nähnyt uhrin sinä päivänä, kun ambulanssi haki tämän kotoaan sairaalaan. Todistaja, uhrin taloyhtiön puheenjohtaja kertoi kohdanneensa uhrin ollessaan aamulla matkalla läheiseen kauppaan.
Uhri oli ollut tulossa kaupalta päin häntä vastaan. Miehen mukaan uhri vaikutti tokkuraiselta ja kulki tiellä ”laidasta laitaan”.
– Vaikutti siltä, ettei ollut hyvässä vedossa. Vaikutti olemus sellaiselta kuin oli muulloinkin nähty, tokkuraiselta.
Mies sanoi miettineensä, että onpa uhri ehtinyt aloittaa päihteidenkäytön aikaisin. Kello oli miehen mukaan 9–10 aamulla.
Myöhemmin päivällä mies oli matkalla autotallilleen, kun hän huomasi ambulanssin pihassa. Hän päästi ensihoitajat rapun ovesta sisälle ja pahoinpitelyn uhrin asuntoon. Hän kertoi menneensä asuntoon ensihoitajien edeltä ja nähneensä uhrin tiedottomana sängyllään.
– Toinen ensihoitaja ryhtyi varusteita laittamaan, toisen ensihoitajan kanssa nostin sängyltä lattialle ja sen jälkeen poistuin.
Käräjäoikeuden käsittelyn aikana kuultiin oikeuslääkäriä, jonka lausunnon mukaan ensisijaisena ja ainoana kuolemaan johtaneena vammana on diagnosoitu aivoruhjevamma ja että oikeuskemiallisessa tutkimuksessa ei todettu alkoholeja, lääkeaineita tai huumausaineita. Oikeus kuitenkin totesi, että uhri on vastoin lääkäreiden suositusta lopettanut osastohoidon, poistunut sairaalasta sekä käyttänyt välittömästi hoitojakson jälkeen ja todennäköisesti myös sen aikana päihteitä sekä lääkkeitä, joita hänelle ei oltu määrätty lääkärien toimesta.
Oikeudessa oli tarkoitus tänään kuulla toistakin todistajaa, joka ei kuitenkaan saapunut paikalle sovittuun aikaan ja jota ei tavoitettu.
Puolustus: Torniainen ei aiheuttanut uhrin kuolemaa
Uusnatsi Jesse Eppu Oskari Torniainen tuomittiin Asema-aukion viimevuotisesta pahoinpitelystä käräjillä kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Oikeus ei löytänyt näyttöä siitä, että Torniainen olisi syyllinen uhrin kuolemaan.
Oikeus arvioi, että pahoinpitelyn uhri ei ollut sitoutunut asianmukaisesti hoitoonsa. Oikeus vetosi muun muassa lääketieteelliseen selvitykseen, jonka mukaan aivoruhjevamman huononeminen itsestään noin kuusi vuorokautta sen syntymisen jälkeen on hyvin poikkeuksellista. Vielä sairaalajakson aikana vamma oli paranemassa hyvin.
Syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen on tästä eri mieltä ja vaatii, että Torniainen tuomitaan törkeästä kuolemantuottamuksesta törkeän pahoinpitelyn sijaan.
– Kuoleman syynä on potkun seurauksena tulleet päävammat. Katsomme, että uhrin omalla toiminnalla ei ole ollut vaikutusta.
Puolustus sen sijaan kiistää tämän ja on yhtä mieltä käräjätuomion kanssa.
– Valviran lausunto vain vahvistaa käsitystä, ettei Torniainen ole aiheuttanut kuolemaa, puolustusasianajaja Hannu Tuomainen sanoi.
"Se johtui päävammasta" – "Se johtui huumausaiheista"
Syyttäjän ja puolustuksen välillä vallitsi syvä erimielisyys päihteiden vaikutuksesta tapahtumiin. Puolustuksen mukaan uhrin päihtymystila on vaikuttanut jo tämän kaatumiseen potkun seurauksena. Syyttäjä vastasi tähän sanomalla, että hyppypotku oli niin voimakas, että sen voimasta olisi kaatunut kuka tahansa.
Puolustus ja syyttäjä olivat erimielisiä myös siitä, mistä johtui, että pahoinpitelyn uhri oli tajuton, kun ambulanssi saapui hänen luokseen oireiden pahennuttua sairaalasta poistumisen jälkeen.
– Se johtui päävammasta, syyttäjä Rinkinen sanoi.
– Se johtui huumausaineista, puolustusasianajaja Tuomainen vastasi.
Puolustus vetosi salissa lisäksi tapauksen saamaan laajaan julkisuuteen. Tuomaisen mukaan mediassa on ollut virheellisiä tietoja tapauksesta ja Torniaisen taustasta. Lisäksi tämä on asianajajan mukaan saanut uhkauksia Facebookissa.
Syyttäjän mukaan mediahuomiota ei voida pitää poikkeuksellisena, kun otetaan huomioon, että teko tapahtui julkisella paikalla.