Helsingin hovioikeus on tuominnut viisikymppisen miehen taposta 10 vuoden vankeuteen. Tuomion mukaan mies surmasi naisystävänsä veitsellä Helsingin Maunulassa toissa vuonna. Aiemmin käräjäoikeus hylkäsi henkirikossyytteen kokonaan.
Henkirikos tapahtui yksityisasunnossa 12. marraskuuta 2021. Keski-ikäinen naisuhri löydettiin joitain päiviä myöhemmin.
Liikuntarajoitteisen naisen kaulaan oli lyöty veitsellä useita kertoja. Lisäksi naisesta löydettiin pistohaava, joka ulottui keuhkoon asti.
Teosta alettiin epäillä pian miesystävää, joka oli viettänyt aikaan naisen asunnolla tapahtuma-aikaan. Oikeudessa miehelle vaadittiin rangaistusta murhasta.
Mies kertoi, ettei tiedä tapahtuneesta mitään. Hän kiisti henkirikoksen ja arveli, että nainen oli surmannut itsensä, sillä nainen oli aiemmin ollut itsetuhoinen.
Riidatonta kuitenkin oli, että mies oli ollut asunnolla, kun nainen kuoli.
Puolustuksensa mukaan mies oli herännyt asunnolta, kun nainen jo makasi lattialla verissään. Hän kertoi menneensä sokkiin ja poistuneensa paikalta. Hän soitti hätäkeskukseen vasta kolme päivää myöhemmin.
Mies vetosi poliisikuulusteluissa ja käräjillä siihen, että hänen muistikuvansa tapahtuma-ajalta ovat hatarat ja harhaiset runsaan alkoholinkäytön takia.
Käräjäoikeus piti syyttömänä
Käräjäoikeus hylkäsi murhasyytteen. Se piti mahdollisena, että nainen oli saattanut aiheuttaa veitsellä tehdyt vammat itselleen.
Oikeus antoi merkitystä oikeuslääkärin arviolle, jonka mukaan vammat olivat voineet syntyä henkilön itsensä aiheuttamina tai toisen henkilön aiheuttamina.
Vammoista yksinään ei siis voinut tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Käräjäoikeuden mukaan muukaan näyttö ei riittänyt syyksilukevaan tuomioon.
Kaksi todistajaa olivat kyllä kuulleet miehen omasta suusta, kun tämä kertoi heille surmanneensa naisen. Todistajat eivät olleet kuitenkaan uskoneet miestä.
Toisen mukaan kertomus oli ollut "ufon" kuuloinen. Toinen oli puolestaan ihmetellyt, miksi miehen vaatteissa ei ollut lainkaan verta, vaikka tämä tuli hänen luoksensa tapahtumapäivänä.
Todistajien kuvailema tunnustuskaan ei riittänyt käräjäoikeuden mielestä tuomioon.
– Koska todistajien kertomus perustuu vastaajan heille kertomaan, heidän kertomusten näyttöarvo liittyy vastaajan kertomuksen luotettavuuden arviointiin, käräjäoikeus totesi.
Käräjäoikeus siis käytännössä katsoi, että koska miehen oma kertomus oli epäluotettava ja muistikuvat hatarat, todistajatkaan eivät voineet tietää asiasta, sillä heidän tietonsa perustuivat miehen kertomaan.
Hovioikeus perusteli tuomionsa pidemmin
Hovioikeus päätyi arvioimaan asiaa toisin. Sen mukaan mies syyllistyi tappoon.
Hovioikeuden perustelut ovat huomattavasti käräjätuomiota pidemmät ja kattavammat.
Hovioikeuden mukaan mikään yksittäinen todiste ei yksinään osoittanut miehen syyllisyyttä riittävällä varmuudella.
Lähes kaikki todisteet tukivat hovioikeuden näkemyksen mukaan silti syyllisyyttä tai olivat mahdollisia niin syytteen kuin vaihtoehtoisen tapahtumienkulun, eli naisen väitetyn itsemurhan, kannalta.
Tuomiossa mainitaan muun muassa veitsestä löydetyt DNA-jäljet. Naisen kuolettavat vammat aiheuttaneesta veitsestä löydettiin sekä miehen että naisen DNA:ta. Jälkien perusteella molemmat versiot saattoivat olla mahdollisia.
Itsemurhaa vastaa puhui kuitenkin jonkin verran esimerkiksi se, että veitsi löytyi naisen ruumiista katsottuna naisen takapuolelta jonkin matkan päästä. Veitsi ei ollut naisen kädessä tai muuten välittömässä läheisyydessä.
Lisäksi miehen kengästä löydettiin naisen verta. Tämä puhui miehen omaa kertomusta vastaan, sillä mies oli kertonut, ettei ollut käynyt naisen ruumiin lähellä asunnolla ollessaan.
Riitainen suhde
Hovioikeuden mukaan asiassa oli myös selvinnyt, että naisen ja miehen suhde oli ollut hyvin riitainen ja kaksikon välillä oli ollut suukopua myös tapahtumapäivänä.
Miehen omaa kertomustaan pidettiin "jokseenkin epäjohdonmukaisena", sillä vaikka mies kertoi naisen olleen tapahtumapäivänä itsetuhoinen, hän oli yrittänyt hankkia tälle apua vasta kolme päivää naisen kuoleman jälkeen.
Aiemmin mies oli aina pyrkinyt auttamaan naista tämän ollessa itsetuhoinen.
Tapahtumapäivää seuraavana päivänä mies oli myös lähettänyt naiselle tekstiviestejä, jossa muun ohella kertoi, ettei antaisi "tätä" itselleen anteeksi ja tiedusteli, oliko nainen hengissä.
Hovioikeuden mukaan viestit viittasivat jossain määrin siihen, että mies oli vastuussa tapahtuneesta.
Todistajilla olikin väliä
Hovioikeus arvioi myös kahden todistajan kertomukset tunnustuksesta päinvastoin kuin käräjäoikeus. Käräjäoikeuden tuomion perusteella kertomuksilla ei ollut käräjillä merkittävää näyttöarvoa.
Hovioikeus taas katsoi, että kertomukset "tukivat merkittävästi" miehen syyllisyyttä.
Todistajien mukaan mies oli siis kertonut heille tappaneensa naisen. Mies oli myös kertoillut kaulaan viiltämisestä, verilammikosta ja naisen korinasta. Kertomukset sopivat hovioikeuden mukaan siihen, mitä surmapaikalta löydettiin poliisitutkimuksissa.
Toinen todistajista kertoi myös, että mies oli ollut tapahtumien aikoihin "synkässä ja kireässä" mielentilassa ja puhunut itsensä surmaamisesta sirkkelillä.
Syytetty oli todennut hänelle, että mieluummin kuolisi kuin menisi vankilaan.
Oikeuslääkäri: Naisen veitsellä tekemä itsemurha äärimmäisen harvinainen
Hovioikeudessa kuultiin todistajana myös oikeuslääkäriä, joka kertoi arvionsa naisten teräaseella tekemistä itsemurhista. Ne ovat hänen mukaansa erittäin harvinaisia.
Oikeuslääkärin omassa aineistossa tapauksien esiintymistiheys oli vain noin 0,003 prosenttia, eli häviävän pieni.
Asiantuntijan mukaan itsemurhaa yritetään yleensä uudestaan samalla keinolla kuin aiemmin.
Hovioikeus totesi, että nainen oli kyllä ollut aiemmin itsetuhoinen ja yrittänyt itsemurhaa menneisyydessään. Hän ei kuitenkaan ollut tiettävästi koskaan käyttänyt teräasetta. Tämä puhui itsemurhaa vastaan.
Lisäksi todettiin, että vaikka naisen kuolemansyylausunnosta ei voida henkilöidä naisen vammojen aiheuttajaa, naisen sormesta oli löytynyt vamma, joka sopi paremmin torjunta- kuin vahinkoviilloksi. Myös tämä puhui itsemurhaa vastaan.
– ...uskottavampana vaihtoehtona on pidettävä sitä, että joku muu kuin asianomistaja itse on aiheuttanut kuolemaan johtaneet vammat, hovioikeus linjasi.
10 vuotta vankeutta
Hovioikeuden mukaan syytetyn miehen syyllisyydestä ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä.
Mies tuomittiin henkirikoksesta. Kyse oli kuitenkin hovioikeuden mukaan taposta, eikä murhasta, kuten syyttäjä esitti. Hovioikeuden arvion mukaan tappoa ei ollut tehty erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, kuten murhan tunnusmerkistö vaatii.
Vuonna 1972 syntynyt Olli Veli Johannes Hirvonen tuomittiin 10 vuoden vankeuteen.
Tuomioon voi hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta vain, jos se myöntää asiassa valitusluvan.
Aiempi juttu: Nainen löydettiin verilammikosta rajuihin vammoihin kuolleena Helsingissä – entinen miesystävä syytteessä murhasta
Poliisioperaatio herätti sivullisten huomion Helsingin Maunulassa marraskuussa 2021.