Tohtorista telinemieheen: Orpon hallitus on sekoitus sähikäisiä ja asiapoliitikkoja – yksi heistä "menee vaikka ampiaispesään, eikä välitä paskaakaan"

Keitä tulevat uudet ministerit ovat? MTV Uutiset koosti keskeiset faktat kaikista.

Kokoomuksen tulevat ministerit
Pääministeri: Petteri Orpo Varsinais-Suomen vaalipiiristä

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo valittiin (s. 1969) kansanedustajaksi ensimmäisen kerran vuonna 2007. 

Hän on toiminut aiemmin valtiovarainministerinä (2016–2019), sisäministerinä (2015–2016) ja maa- ja metsätalousministerinä (2014–2015).

Tuleva pääministeri on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Orpo kuvaa omalla kotisivullaan poliittisia ajatuksiaan näin: ”Uskon ihmiseen, markkinatalouteen ja teknologiaan. Muutos parempaan ei lähde valtion mahtikäskystä, vaan ihmisten toimeliaisuudesta ja yrittämisestä.”

Vaaleihin Tommolan kanssa -sarjassa Mika Tommola yllätti kalamiehenä tunnetun Orpon kairalla ja pilkkisetillä. Hyisessä pakkassäässä Orpo paljasti hetken, kun oli onnellisimmillaan.

Orpon terveys nousi tapetille, kun hän sai kesäkuussa 2021 sydäninfarktin pian kokoomuksen kuntavaalivoiton jälkeen.

Kunta- ja alueministeri: Anna-Kaisa Ikonen Pirkanmaan vaalipiiristä

Anna-Kaisa Ikonen (s. 1977) on kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja. Hän toimi aiemmin Tampereen pormestarina. Ikonen on toiminut myös aiemmin kansanedustajana vuosina 2019–2021.

Poliittisista näkemyksistään Ikonen kirjoittaa kotisivuillaan muun muassa seuraavaa: 

”Sitoudun päätöksenteossa vastuullisuuteen. Meidän on tehtävä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Suomen on oltava hyvä paikka asua ja elää myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme.”

Ulkoministeri: Elina Valtonen Helsingin vaalipiiristä

Elina Valtonen (s. 1981) on kokoomuksen varapuheenjohtaja. Hän on toiminut kansanedustaja vuodesta 2014.

Tuleva ulkoministeri on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.

Valtonen on työskennellyt aiemmin urallaan muun muassa pankkimaailmassa Nordeassa sekä Royal Bank of Scotlandissa. Valtonen tunnetaan markkinaliberaalina poliitikkona.

Tulevalla ulkoministerillä on laaja kielitaito. Hän puhuu sujuvasti ruotsia, saksaa, englantia ja ranskaa. Valtonen on aiemmin kuvannut Anna-lehdessä saksan kieltä hänen sydämensä kieleksi.

Puolustusministeri: Antti Häkkänen Kaakkois-Suomen vaalipiiristä

Antti Häkkänen (s. 1985) on kolmannen kauden kansanedustaja ja kokoomuksen varapuheenjohtaja. Hän on toiminut oikeusministerinä vuosina 2017–2019. 

Häkkänen on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri.

Kotisivuillaan hän toteaa muun muassa:

”Hyvässä yhteiskunnassa yksilöllä on oikeuksien rinnalla myös vastuita ja velvollisuuksia.“

Sosiaaliturvaministeri: Sanni Grahn-Laasonen Hämeen vaalipiiristä

Sanni Grahn-Laasonen(s. 1983) on ollut kansanedustaja vuodesta 2011. Hän on toiminut aiemmin opetusministerinä (2017–2019), opetus- ja kulttuuriministerinä (2015–2017) ja ympäristöministerinä (2014–2015).

Grahn-Laasonen on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän on työskennellyt aiemmin myös toimittajana.

Opetusministerinä hän joutui rajuun ryöpytykseen, kun Juha Sipilän (kesk.) hallituksen koulutusleikkaukset paljastuivat. 

Ennen hallitusohjelman julkaisua tuleva opetusministeri Grahn-Laasonen oli lupaillut, ettei koulutuksesta leikata. 

Työministeri: Arto Satonen Pirkanmaan vaalipiiristä (2 vuotta) ja Matias Marttinen Satakunnan vaalipiiristä (2 vuotta)

Arto Satonen (s. 1966) on ollut kansanedustaja vuodesta 2003.

Matias Marttinen(s. 1990) on toisen kauden kansanedustaja.

Satonen on koulutukseltaanyhteiskuntatieteiden maisteri ja Marttinen valtiotieteiden maisteri.

Satonen on toiminut aiemmin myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Tiede- ja kulttuuriministeri: Sari Multala Uudenmaan vaalipiiristä (2 vuotta) ja Mari-Leena Talvitie Oulun vaalipiiristä (2 vuotta)

Sari Multala (s. 1978) ja Mari-Leena Talvitie (s. 1980) ovat kolmannen kauden kansanedustajia.

Multala on kauppatieteiden maisteri. Lisäksi hänet tunnetaan kilpapurjehduksen kolminkertaisena maailmanmestarina.

Talvitie on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri.

Ilmasto- ja ympäristöministeri: Kai Mykkänen Uudenmaan vaalipiiristä

Kai Mykkänen (s. 1979) on johtanut kokoomuksen eduskuntaryhmää vuodesta 2019. Hän on kolmannen kauden kansanedustaja. 

Kai Mykkänen on toiminut sisäministerinä (2018–2019) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä (2016–2018). Hän on taustaltaan ekonomisti. 

Vuosi sitten kesällä Mykkänen vaati pääministeri Sanna Marinin (sd.) keskeyttämään lomansa energiayhtiö Uniperin kriisin takia.

– Tämä on niin iso, miljardien kysymys suomalaisille, että ei tässä nyt pääministeri voi pysyä piilossa, Mykkänen sanoi tuolloin Porissa Suomi Areenan yhteydessä STT:lle.

Perussuomalaisten tulevat ministerit

Valtiovarainministeri: Riikka Purra Uudenmaan vaalipiiristä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (s. 1977) on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Purra on luotsannut perussuomalaisia kesästä 2021 saakka. Purra on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019 lähtien.

Ennen kansanedustajuutta Purra toimi perussuomalaisten puoluetoimistolla poliittisena suunnittelijana. 

Television tenteissäkin napakoista vastauksistaan tunnettu Riikka Purra tunnetaan asialähtöisenä poliitikkona. Vaalien alla hän kuvasi ajatusmaailmaansa muun muassa näin:

”Kaikki muut puolueet ovat kiinnostuneempia imagostaan kuin maallemme tärkeiden asioiden edistämisestä. Jos jokin uhkaa puolueiden imagoa, ne ovat valmiit tekemään mitä vain pelastaakseen itsensä ja mediassa hellityn kuvansa. Vaikka muissakin puolueissa on fiksuja yksilöitä, omien aivojen käyttöön ei todellakaan kannusteta.”

MTV:n Vaaleihin Tommolan kanssa -sarjassa itseään herkäksi kuvaileva Purra vertasi itseään mesimäyrään.

Tommola uteli Purralta, näkyykö hänen herkkyytensä kyyneleinä työpäivän jälkeen.

– En mä sillä tavalla ole herkkä. Kestän hyvin tätä pyöritystä ja olen kuin pieni mesimäyrä. 

Tommolalla ei ollut hajuakaan, millaisesta eläimestä on kyse.

– Se on eläin, joka menee vaikka ampiaispesään, eikä välitä paskaakaan, Purra selvensi.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri: Ville Tavio Varsinais-Suomen vaalipiiristä

Ville Tavio (s. 1984) on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Aikaisempana eduskuntaryhmän puheenjohtajana Tavio on ollut yksi puolueen keskeisiä kasvoja. Ville Tavio on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015 saakka.

Vuonna 2018 Tavio nousi otsikoihin verrattuaan EU:ta natsi-Saksaan eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa EU:n kehityksestä. Eduskunnan silloinen puhemies Paula Risikko (kok.) otti tapahtuneen jälkeen Tavion puhutteluun.

Oikeusministeri: Leena Meri Uudenmaan vaalipiiristä

Leena Meri (s. 1968) on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri. Kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2015 lähtien. Meri on puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja. 

Vuosi sitten kesällä Meri vaati niin sanottujen tuomioiden paljousalennuksista luopumista SuomiAreenan Taitekohdat-ohjelmassa.

Paljousalennuksilla Meri tarkoitti rangaistusten mittaamisjärjestelmää, jossa henkilö saa useista rikoksista lyhyemmän tuomion kuin mitä olisi saanut, jos jokainen rikoksista olisi rangaistu yksittäin omissa oikeudenkäynneissään.

– Mitä useamman rikoksen teet, sitä vähemmällä pääset, Meri kuvaili tuolloin.

Sisäministeri: Mari Rantanen Helsingin vaalipiiristä

Mari Rantanen (s. 1976) on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019. Hänellä on poliisin tutkinto. Lisäksi Rantasella on ensihoitajan, sairaanhoitajan ja lähihoitajan tutkinnot.

Rantanen sanoi vastikään STT:n haastattelussa pitävänsä huolestuttavana, ettei poliisikouluun ole riittänyt vuosiin tavoiteltua määrää soveltuvia hakijoita. Hänen mukaansa asian taustoja pyritään selvittämään samalla, kun ilmiöön puututaan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti.

Siellä todetaan poliisien koulutuksesta, että teemme laajan hankkeen, jolla saamme mahdollisimman paljon soveltuvia ihmisiä poliisikoulutukseen mukaan.

Uuden hallituksen tavoitteena on nostaa poliisien määrää 8 000:een. Mari Rantanen sanoo, että lukuun voi sisältyä myös esimerkiksi it-alan osaajia tai talousosaajia.

Liikenne- ja viestintäministeri: Lulu Ranne Hämeen vaalipiiristä

Lulu Ranne (s. 1971) valittiin tänä keväänä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Ranne on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019.

Huhtikuun loppupuolella Ranne otti kantaa skismaan, jota perussuomalaisten ja RKP:n välillä oli vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen suhteen.

– 2035 meni jo. Kaikkien pitäisi myöntää se tosiasia, että Suomi ei saavuta sitä tavoitettaan. Toivomme tietenkin sitä, että muut puolueet ottavat faktat faktoina, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lulu Ranne sanoi tuolloin MTV Uutisille.

Maaliskuun lopussa Ranne kertoi Suomen Uutisille, että ilmastotavoitteet johtavat totalitarismiin. Hän totesi, että uhkana oli jopa Pohjois-Korean elintaso.

– Käytännön ongelmia ei ole koskaan ratkaistu ideologioilla. Sri Lanka romahti pakollisella luomuviljelyllä. Kambodžan punaisten khmerien ”Vuosi nolla” -utopiassa jokainen päätyi kuokkimaan maata ideologian rautaisessa otteessa. Miljoonia kuoli, Ranne varoitti perussuomalaisten lehdessä.

Elinkeinoministeri Vilhelm Junnila Varsinais-Suomen vaalipiiristä (2 vuotta)

ja Sakari Puisto Pirkanmaan vaalipiiristä (2 vuotta)

Vilhelm Junnila (s. 1982) on ollut kansanedustaja vuodesta 2019 lähtien. Ennen kansanedustajuuttaan Junnila työskenteli työnjohtajana teollisuudessa, telinemiehenä öljynjalostamolla, usean kansanedustajan avustajana sekä taloushallinnon tehtävissä.

Kotisivuillaan Junnila kertoo olevansa hyvin perehtynyt työ-, eläke- ja yrityslainsäädäntöön sekä maahanmuuttoon. Tuleva ministeri kertoo kannattavansa myös yksilönoikeuksia, yritysten ja maataloustuottajien toimintaedellytyksiä ja työn verotuksen keventämistä.

Joulukuussa 2022 Junnila arvosteli kärkkäästi suomettumisen ilmapiiriä puheenvuorossaan eduskunnassa. Hän myös kytki puheessaan suomettumisen ilmapiirin maahanmuuttoon.

”Vuosikymmenien ajan suurin osa päättäjistä perusteli tehtyä politiikkaa sillä perusteella, mitä Venäjä siitä mahdollisesti ajattelisi. Henkisen altistumisen vuoksi oli parempi passivoitua ja esittää, että kaikki on hyvin. Suomettumisella on pitkät juuret, ja tässäkin salissa on henkilöitä, joilla on ollut keskeinen rooli myötävaikutuksessa idänsuhteisiin.” 

”Suomettumisella on yhtymäkohtia maahanmuuttopolitiikkaan, josta on muodostunut yhteiskunnallinen tabu. Ilmiötä voi suomettumisen sijaan kutsua mamutukseksi, kun yhteiskunta sulkee silmänsä ja antaa kansalaisten kohdata pahoinpitelyt, ryöstöt ja raiskaukset. Mamutuksen ajan Suomessa turvapaikanhakijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasismia.”

Junnila sai sunnuntaina huomiota myös sosiaalisessa mediassa, kun hänen 2019 Turussa pitämänsä puhe nostettiin esiin. Twitterissä kerrottiin Junnilan puhuneen Kansallismielisten liittouman ja Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tilaisuudessa. 

– Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista suhdetta (liikkeeseen). Tilaisuus silloin kosketti nimenomaan Turussa tapahtuneen terrori-iskun muistoa, Junnila kertoi maanantaina Ylen aamun haastattelussa.

Sakari Puisto (s. 1976) on profiloitunut puoleensa talous- ja tiedeosaajana. Hän on taustaltaan fyysikko. Hän on opiskellut luonnontieitä Cambridgen huippuyliopistossa Britanniassa ja toiminut muun muassa liike-elämän palveluksessa Kiinassa. Puisto on väitellyt filosofian tohtoriksi.

Puisto on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019 lähtien. Puisto oli ehdolla puolueensa puheenjohtajaksi Jussi Halla-ahon ilmoitettua aikeistaan väistyä tehtävästä.

Perussuomalaisten suosikkiaihe maahanmuutto nousi Puiston ajatuksiin niinä kahdeksana vuotena, jotka hän asui Britanniassa, tuleva ministeri kertoi vuoden 2021 haastattelussa.

– En pitänyt yhtään hallitsematonta ja laajamittaista maahanmuuttoa hyvänä. Aloin näkemään riskejä. Itse elin akateemisessa ympäristössä ja monet kokemukset maahanmuutosta siinä ympäristössä olivat hyviä, Puisto sanoi tuolloin.

Puiston mielestä Suomen tulisi noudattaa maahanmuutossa ”varovaisuusperiaatetta”.

– Ei päästetä tapahtumaan sellaista tilannetta, jossa huonosti sopeutuva maahanmuutto kasvaa niin voimakkaasti, että muodostuu esimerkiksi eriytyviä yhteiskuntia tai että ihmiset jäävät huonoilla työllisyysasteilla sosiaaliturvan varaan, Puisto lausui.

Sosiaali- ja terveysministeri: Kaisa Juuso Lapin vaalipiiristä

Kaisa Juuso (s. 1960) on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019. Hän on filosofian kandidaatti ja kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntija. Hänellä on sairaanhoitajan tutkinto.

Hän on työskennellyt muun muassa vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikössä Kemissä. Hän avaa kokemustaan seuraavalla tavalla:

”Yksikössä oli 14 muistisairasta vanhusta, kaksi hoitajaa aamuvuorossa, kaksi iltavuorossa ja yksi yövuorossa. Näin pienellä hoitajamitoituksella vanhusten hyvä hoiva oli mahdotonta toteuttaa ja tästä järkyttävästä kokemuksesta lähti polku politiikkaan. Muistan ajatelleeni, että asioiden on pakko muuttua.”

Tornion lisäksi Juuso on asunut vuosia Tukholmassa ja Turussa, yhteensä lähes 25 vuotta. Kotisivuillaan hän kertoo, että Ruotsiin ajoi aikanaan halu tehdä töitä.

”Sinne oli helppo vanhemman sisareni perässä mennä. Töitä ja opiskelua onkin sitten riittänyt yllin kyllin. Akateeminen koulutus Tukholman Yliopistossa käyttäytymistieteiden koulutuslinjalla oli silmiä avaava ja uskon, että ajatteluni kehittyi silloin monella tavalla.”

Kaisa Juuso on MTV:n Huomenta Suomen vieraana tiistaina 20. kesäkuuta.

Ruotsalaisen kansanpuolueen ministerit

Opetusministeri: Anna-Maja Henriksson Vaasan vaalipiiristä

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (s. 1964) on taustaltaan juristi. Henriksson on toiminut oikeusministerinä useissa hallituksissa, viimeisimpänä väistyvässä Sanna Marinin (sd.) hallituksessa.

Henrikssonista tuli vastikään pisimpään oikeusministerin tehtävässä viettänyt henkilö. Sunnuntaina 4. kesäkuuta täyteen tuli yhteensä 2 898 päivää oikeusministerinä. Hän ohitti tuolloin ministeritilastossa pitkäaikaisen oikeusministerin Christoffer Taxellin.

Ensimmäisen kerran hänet nimitettiin oikeusministeriksi Jyrki Kataisen (kok.) hallitukseen kesäkuussa 2011 ja hän jatkoi tehtävässä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa. 

Henriksson nimitettiin oikeusministeriksi Antti Rinteen (sd.) hallitukseen kesäkuussa 2019 ja tässä tehtävässä hän jatkoi Marinin hallituksessa.

Ennen eduskuntavaaleja Henriksson haikaili MTV:n vaaleihin Tommolan kanssa -sarjassa aikaan, kun jokaisessa kodissa oli säästöpossu. 

– Kun oli kolikoita ja seteleitä, lapsille syntyi kuva, mikä se raha on. Tänä päivänä, kun raha ei näy, on hankalampi ymmärtää, mikä on rahanarvo, Henriksson pohti.

Kotisivullaan Henriksson valottaa poliittisia näkemyksiään seuraavalla tavalla: ”Yhteiskunta, joka välittää ihmisestä ja jossa on tilaa jokaiselle, on minusta tärkeä. Meidän on vaalittava hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka esi-isämme ja vanhempamme rakensivat. Emme saa mitään ilmaiseksi, emme hyvinvointiakaan. Sen turvaamiseksi tarvitaan vahvaa elinkeinoelämää, yrittäjyyttä, osaamista, ihmisten terveydestä huolehtimista ja tulevaisuuden uskoa.”

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri: Anders Adlercreutz Uudenmaan vaalipiiristä

Anders Adlercreutz (s. 1970) toimii tällä hetkellä RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 2015. Hän on taustaltaan arkkitehti ja yrittäjä.

Adlercreutz on pitänyt tärkeänä maahanmuuton lisäämistä, jotta työikäisen väestön määrä ei pienene niin paljon kuin on ennustettu. Hän kirjoittaa blogissaan muun muassa näin:

”Ellemme saa nettomaahanmuuttoa kasvatettua useilla kymmenillä tuhansilla ihmisillä vuositasolla, olemme pulassa. ETLA:n selvityksen mukaan nykyisellä tasolla pysyminen johtaisi siihen, että työikäinen väestö pienenisi 20% seuraavien 50 vuoden aikana. Nykyisen spektrin mukainen maahanmuutto vahvistaa julkista taloutta. Tämä on objektiviinen fakta.”

Urheilu-, ja nuorisoministeri (2 vuotta) Sandra Bergqvist Varsinais-Suomen vaalipiiristä

Sandra Bergqvist (s. 1980) on toiminut kansanedustajana vuodesta 2019 lähtien.

Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Bergqvist toimii myös puolueensa varapuhenjohtajana.

– Kun poliittisen ilmapiirin painopiste siirtyy sisällöstä symbolikysymyksiin, kokonaiskuva ja vastuu katoavat. Tämä on yksi populismin hankalimmista piirteistä, sillä politiikkaa on helppo myydä symboleilla ja yksinkertaisilla vastauksilla vaikeisiin kysymyksiin. 

– RKP:tä tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan muistuttamaan ihmisiä jatkuvasti siitä kokonaisvastuusta, jota on otettava politiikassa. Tämä luo uskottavuutta, ei symbolipolitiikka, Bergqvist sanoi hiljattain RKP:n puoluekokouksessa.

Kristillisdemokraattien ministerit

Maa- ja metsätalousministeri: Sari Essayah Savo-Karjalan vaalipiiristä

Puolueensa puheenjohtajana Sari Essayah (s. 1967) on samalla kristillisdemokraattien näkyvin hahmo. Hän on ollut kansanedustajana vuodesta 2015 saakka. Puolueen puheenjohtaja hän on toiminut vuodesta 2015.

Essayah oli myös EU-parlamentin jäsenenä vuosina 2009–2014. Hän on aikaisemmin toiminut myös KD:n puoluesihteerinä ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Hänellä on pitkä kokemus myös kunta- ja maakuntapolitiikasta.

Hän on taustaltaan ekonomi ja kauppatieteiden maisteri. Ennen poliittista uraa Essayah tunnetaan urheilumaailmasta. Hän voitti 1993 kilpakävelyn maailmanmestaruuden Stuttgartista. Seuraavana vuonna hän voitti myös Euroopan mestaruuden Helsingissä käydyissä kilpailuissa.

Urheilu-uran loputtua Essayah liittyi KD:n riveihin vuonna 1996.

Poliittisista teemoistaan Essayah kirjoittaa kotisivuillaan muun muassa näin:

”Eurooppalainen yhteistyö ei voi olla elämistä toisten jäsenmaiden kustannuksella, vaan jokaisen maan on huolehdittava rakenteellisista uudistuksistaan ja vastuullisesta talouspolitiikastaan ja haettava lisäarvoa EU-yhteistyöstä. Haluan myös parantaa yhteistyötä veronkierron, veroparatiisien ja rikollisuuden torjunnassa.”

”Maahanmuuttopolitiikka tulee olla pääosin kansallisissa käsissä, mutta yhteistyötä on kehitettävä rajavalvonnan tehostamisessa ja laittomasti alueella oleskelevien palauttamisessa. Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden vastaanotto tulisi pääosin tapahtua EU:n ulkorajoilla, jolloin muun muassa hengenvaarallisiin ihmissalakuljettajien järjestämiin matkoihin ei olisi tarvetta ja raaka bisnes saataisiin lopetettua. Dublin-sopimuksesta ensimmäisen maan vastuusta turvapaikkahakemuksen käsittelyssä tulee pitää kiinni.”

Kristillisdemokraatit jakavat RKP:n kanssa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin salkun. Kumpikin puolue pitää salkkua kaksi vuotta. KD:n osalta valinta ei ole vielä tiedossa.

Lue myös: Ajaako uusi hallitus duunarit pinteeseen? Tällä ryhmällä edessä "vakava köyhyysriski"
Lue lisää: Köyhyystutkija hallitusohjelman leikkauksista pienituloisten kannalta: "Niin paljon ongelmia toimeenpanossa"