Koiran huipputarkkaa hajuaistia on alettu hyödyntää Metsähallituksen liito-oravakartoituksessa. Uutta tietoa tarvitaan, koska tiukasti suojeltu laji vaikuttaa merkittävästi maankäyttöön.
Ihmisen mahdollisuudet etsinnässä rajoittuvat lähinnä vain papanoiden löytämiseen. Seitsemän vuotta kestävä Metsähallituksen Life-hanke etsii samalla liito-oravaa hyödyttäviä toimintamalleja metsien käsittelyyn ja kaavoitukseen.
Liito-oravainventointeihin erikoistunut eläinkouluttaja Tanja Karpela kertoo, että koiriin liittyy etuna se, etteivät kartoittajat ole sidoksissa tiettyyn havaintoaikaan.
– Meille ihmisille paras hetki etsiä liito-oravia on keväällä, Karpela sanoo.
Liito-oravien määrä on pienentynyt
Karpelan mukaan tietoa on kerätty tänä keväänä yli 30 maastokohteesta.
Liito-oravakannaksi arvioidaan 100 000 tai 200 000.
Metsähallituksen tiimiesimies Jussi Moilanen kertoo, että havainnon löytyessä maanomistajalle voi koitua ongelmia. Tällaisessa tapauksessa kohde laitetaan käyttökieltoon.
– Näinhän siinä tapahtuu. Toiminta seis ja ruvetaan tekemään suunnitelmaa eteenpäin liito-oravan ehdoilla, Moilanen sanoo.
Uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on palannut vaarantuneeksi. Biologi Vesa Hyyryläinen Suomen Luonnonsuojeluliitosta kertoo, että liito-oravien määrät paikallisesti eri puolilla maata ovat vähentyneet huomattavasti.