Pian tiedetään, miten oravat jaksavat eri puolilla maailmaa. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Helsingin yliopisto isännöivät ensi viikolla kansainvälistä oravatutkijoiden konferenssia.
Oravakonferenssissa keskitytään erityisesti puissa eläviin oravalajeihin, joita on noin 200. Oravat antavat tieteelle tärkeää tietoa paitsi omista kiinnostavista elintavoistaan myös metsien tilasta, ekosysteemeistä, luonnonsuojelusta sekä ilmastonmuutoksen ja vieraslajien vaikutuksesta metsiin.
Konferenssin kymmenissä esitelmissä kerrotaan tuoreimmasta poikkiteellisestä oravatutkimuksesta. Teemoissa käsitellään oravien elinympäristöjä ja elintapoja pohjoisilta taigoilta päiväntasaajan sademetsiin.
Tehometsätalous kaventaa oravan elintilaa
Suomessa esiintyy vain kaksi oravalajia, mutta maaoravat mukaan laskettuna maailmassa elää lähes 300 oravalajia. Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yli-intendentti Ilpo K. Hanski kertoo, että moni lajeista on uhanalainen.
– Suomessa oravista mainitaan yleensä vain liito-orava. Kaikkien tuntema oravakin on kuitenkin metsäeläin. Vaikka orava on liito-oravaa paremmin sopeutunut erilaisiin ympäristöihin, tehometsätalous kaventaa myös sen elintilaa Suomessa, Hanski toteaa.
Kerran kolmessa vuodessa järjestettävä kansainvälinen International Colloquium on Arboreal Squirrels eli ISAC7 järjestetään Helsingissä ensi viikolla maanantaista perjantaihin.
Seminaariin osallistuu muun muassa Yhdysvalloista Arizonan yliopiston eläintutkija John Koprowski, joka on tutkinut vuosikymmenten ajan uhanalaisia oravia ja elinympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutuksia oravapopulaatioihin.