Toimittajia vainonnut mies tuomittiin: Solvasi somessa, pyrki työpaikalle ja soitteli jopa yhden isälle

Tapahtumat saivat alkunsa vuoden 2016 kesällä, kun mies oli työkokeilussa eräässä maakuntalehdessä. Työkokeilu oli päättynyt loppukesästä, minkä jälkeen mies oli ottanut yhteyttä lehdessä työskennelleeseen toimittajaan.

Oikeudessa kuullun toimittajan mukaan mies oli pitänyt häntä syypäänä työsuhteensa päättymiseen.

Otti yhteyttä työkavereihin ja isään

Ensimmäiset viestit tulivat syksyllä. Vuonna 2017 viestejä ei tullut, mutta yhteydenotot jatkuivat taas alkuvuodesta 2018. Toimittajan mukaan viestejä tuli Facebookissa ja etenkin Twitterissä, ja niitä oli yhteensä noin sata.

Suoran viestittelyn lisäksi mies otti yhteyttä toimittajan työkavereihin, soitteli tämän isälle sekä lähestyi toimittajan entistä työnantajaa, jolle mies kertoi toimittajan olevan työpaikkakiusaaja.

Lisäksi mies jakoi halventavia viestejään Twitterissä toimittajan työnantajien aihetunnisteilla, minkä johdosta viestit päätyivät laajan piirin nähtäväksi.

Lisäksi mies oli käynyt toimittajan työpaikalla ja vaatinut saada tavata hänet. Mies poistettiin tiloista poliisin voimin.

Häiriköinnin seurauksena toimittaja oli joutunut esimiehensä puhutteluun. Mies koki yhteydenotot ahdistavana ja pelottavana.

Vuonna 2018 mies oli aloittanut myös kahden muun toimittajan vainoamisen.

Myös he saivat mieheltä ahdistavia yksityisviestejä sekä yhteydenottoja, jotka olivat menneet heidän kollegoilleen. Mies oli muun muassa käyttänyt toimittajista halventavia ja alatyylisiä nimityksiä sekä esittänyt solvaavia väitteitä näiden ulkonäöstä ja ammattitaidosta.

Myönsi viestittelyn, mutta kiisti rikokset

Mies kiisti syytteet oikeudessa.

Hän myönsi lähettäneensä syytteissä kuvatut viestit. Hänen mukaansa kyse ei kuitenkaan ollut rikoksesta.

Miehen mukaan kolmikko oli järjestänyt hänen työsuhteen päättämisen ilkeydestään.

Hänen mukaansa viestien tarkoituksena oli "antaa palautetta" asianomistajille. Miehen mukaan hänellä oli velvollisuus kertoa toimittajien työtovereille, miten he olivat hänen käsityksensä mukaan toimineet.

Helsingin käräjäoikeus katsoi, että kyse oli vainoamisesta ja kunnianloukkauksista kaikkien kolmen asianomistajan kohdalla. Käräjäoikeus tuomitsi miehen 30 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. 

Mies valitti tuomiostaan, mutta Helsingin hovioikeus ei ottanut asiaa käsittelyyn. Käräjäoikeuden tuomio siis jää pysyväksi.