Sauli Niinistöllä tiedetään olevan myös se äksympi puolensa, mutta harvoin häntä silti on nähty yhtä tuohtuneena kuin perjantai-iltapäivän pikavauhtia koolle kutsutussa tiedotustilaisuudessa.
Tasavallan presidentti joutui yhdessä ulkoministeri Timo Soinin kanssa selittämään Suomen valtionjohdon ja viranomaisten toimintaa Malaysia Airlinesin matkustajakoneen alas ampumiseen liittyvässä rikostutkinnassa.
Syynä oli Helsingin Sanomien uutinen, jossa kansainvälisen tutkintaryhmän johtaja moitti Suomea viivyttelystä virka-avun antamisessa. Tutkija väitti, ettei Suomi ole antanut lupaa käyttää tietoja, joita on saatu BUK-ilmatorjuntaohjuksen koeräjäytyksestä viime vuonna.
Lento MH17 ammuttiin alas samanlaisella ohjuksella Itä-Ukrainan yllä kaksi vuotta sitten.
– Emme ole saaneet Suomen hallitukselta lupaa jakaa tuloksia kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa, lausui rikostutkija Gerrit Thiry Hollannin syyttäjänvirastosta.
Niinistö kiisti hollantilaisnäkemyksen lähes kategorisesti.
Hänen selvityksestään kannattaa nostaa esiin kolme asiaa:
1) Toisin kuin rikostutkijan lausunnosta voisi äkkiseltään päätellä, suomalaiset ovat toimittaneet tutkijoille runsaasti aineistoa. Näin siitä huolimatta, että luovutuksen juridinen perusta on hyllyvällä pohjalla. Vastakkain kun ovat yhtäältä kansainvälinen oikeus ja toisaalta kauppaoikeus kaikkein arkaluontoisimmalla alueella, asekaupassa.
2) Hollantilaiset itse olivat halunneet, että Suomen apu tutkinnassa pysyy salassa. Silti Suomen kannalta kiusalliset vuodot tapahtuivat juuri Hollannin päässä.
3) Suomi oletti, että jo tähän asti Hollantiin luovutettu aineisto olisi mukana torstaina julkistetussa väliraportissa. Näin ei kuitenkaan ollut.
Kaikesta tästä voi päätellä, että kanssakäyminen hollantilaisten kanssa ei ole ollut helppoa ja siihen on mitä ilmeisimmin sisältynyt koko joukko väärinkäsityksiä.
Niinistö kiisti, että koko asia olisi herkkä Venäjän vuoksi. Hänen mukaansa arkaluontoisuus johtuu siitä, että kyse on asekaupasta.
Näinköhän on oikeasti Niinistön itsenkään mielestä? Koko tiedotustilaisuuden dramaattisin lausunto kun kuului näin: ”Suomi tekee tässä aika rohkeita päätöksiä. Entäpä jos aletaan perään kysyä, onko meillä tukea silloin.”
Hän ei suostunut tarkentamaan tätä kommenttiaan, mutta maallikko voi tulkita sen vain yhdellä tavalla. Jos Venäjä heittäytyy häijyksi sen vuoksi, että Suomi vastoin aseiden hankintasopimusta luovuttaa salaista tietoa kolmannelle osapuolelle, kuka silloin on Suomen tukena.
Tapaus MH17 osoittaa jälleen kerran, kuinka helposti Suomi voi päätyä pirulliseen välikäteen nyt, kun Venäjän ja lännen suhteet ovat aallonpohjassa.
Maantieteelle Suomi ei mahda mitään, mutta yhtä lailla painetta voi tulla löyhäsuisten keskieurooppalaisten vuoksi.
Mitään uuttahan tässä ei toisaalta ole. Pienelle maalle Venäjän naapurissa on tarjolla enimmäkseen kahta roolia: sopeutujan ja selittäjän.
3:06
