Sosiaalisessa mediassa voi törmätä täydelliseltä vaikuttavaan kuvaan tai videoon ulkomailta upeasta maisemasta tai arkkitehtuurista. Viraalikuvan takana saattaa piillä pinnaa kiristävä totuus – mutta voiko ilmiöön törmätä Suomessa?
Santorinin katot, japanilaismarketin katolta kohoava Fuji-vuori, Norjan jylhä kallionkieleke. Edellä mainittuihin kuvankauniisiin näkymiin saattaa tulla törmänneeksi sosiaalista mediaa selatessa.
Turistien suosiman valokuvauskohteen takaa voi kuitenkin paljastua raivostuttavan pitkiä jonotuksia tai paikallisia, jotka ovat matkailijoista kaikkea muuta kuin mielissään.
MTV Uutiset kokosi tähän juttuun esimerkkejä kuvauskohteista, joissa voi joutua varautumaan kohtaamaan ilmiön "Instagram versus todellisuus" – tai pahempaa.
Santorinin katot
Kreikassa sijaitsevalla Santorinin saarella rinteeseen levittäytyvä näkymä valkoisista taloista sinisine kattoineen kimmeltävän meren äärellä takaa hienon valokuvan tai videon some-syötteeseen.
Kuten moni TikTok-käyttäjä on kuvannut, tyyneltä vaikuttavan kreikkalaisen maiseman takana piilee monesti valtavia turistimassoja jonottamassa tismalleen samoja otoksia.
15 000 asukkaan saarella voi vierailla vuodessa jopa pari miljoonaa turistia, tehden siitä vierailluimpia paikkoja Kreikassa.
Yliturismi on paikallisten harmiksi johtanut – paikkojen ahtautumisen ohella – muun muassa asuinkustannusten nousuun sekä ympäristön saastumiseen.
Kaupan katolta kohoava Fuji-vuori
Fujikawaguchikon kylä Japanissa maan tunnetuimpiin symboleihin lukeutuvan Fuji-vuoren juurella houkuttelee turisteja vähintään yhdestä ilmiselvästä syystä.
Vaikka yli 3 700 metriä korkean tulivuoren poimiminen kameran linssiin ei pitäisi olla kaupungissa vaikeaa, tietyt kadut ja kohdat kuvan ottamiseen ovat nousseet erityisen suosituiksi.
Eräältä kadulta saa otettua kuvan, jossa Fuji vaikuttaa kohoavan suoraan paikallisen Lawson-ketjun kaupan katolta.
Ajattoman tuntuista japanilaista estetiikkaa huokuva otos on syystäkin suosittu sometettava. Kuva on kuitenkin Japanin viranomaisten näkökulmasta ollut mielessä vähän liiankin monella matkailijalla.
Viime viikolla viraalille kuvauspaikalle pystytettiin noin 2,5 metriä korkea ja 20 metriä leveä aita, jotta valokuvaajat välttäisivät parveilemasta kadulla.
Turistimäärät ovat häirinneet paikallisia yrityksiä, minkä lisäksi matkailijat ovat aiheuttaneet paikalla vaaratilanteita liikenteessä, roskanneet ja pysäköineet autojaan vääriin paikkoihin.
Näkymää verhoavaan aitaan on mediatietojen mukaan ehditty jo tehdä jokunen reikä sen asentamisen jälkeen.
Aidasta viis, internetin vinkkiblogeista löytää lukuisia muita lokaatioita taltioida ikoninen näkymä vuoresta – kunhan muistaa, että on tuskin ainut innokas valokuvaaja paikalla.
Norjan kohtalokas kieleke
Norjan jylhä luonto on omiaan kameran rullaan taltioitavaksi. Yksi kuuluisimmista maisemapaikoista on Trolltunga eli peikonkieleksi nimetty kallionkieleke.
Vierailijamäärät kuvauksellisella paikalla ovat kasvaneet sosiaalisen median myötä tuntuvasti. Sinne pääsy edellyttää kuitenkin vaativaa vaellusta, ja valokuvamuiston ulokkeen päältä mielivä saattaa riskeerata kaiken lisäksi oman henkensä.
Henkeäsalpaavaa paikkaa varjostaa epäonninen tapaus vuosien takaa.
Vuonna 2015 parikymppinen nainen menetti tasapainonsa ja putosi jyrkänteeltä alas kuolemaansa.
Kuolemantapauksen jälkeen kielekkeellä otettujen kuvien tulva ei ole ehtynyt. Ovatpa jotkut menneet sen päällä avioonkin.
Vaikka pääsy paikalle on kaikkea muuta kuin helppo, voi kuvan saadakseen tästä huolimatta joutua jonottelemaan muiden vaeltajien kanssa.
"Tyhjän päällä" roikkuen Brasiliassa
Pedra do Telégrafo on suosittu vaelluskohde Brasilian Rio de Janeirossa, ennen kaikkea nokkelan kuvauspaikkansa vuoksi.
Yleistä paikalta otetuissa kuvissa on poseeraaminen rinteessä olevan suuren lohkareen päällä tai siitä roikkuen.
Huimaavan taustamaiseman sekä onnistuneen rajauksen yhdistelmällä kuvaan voi luoda illuusion valtaisan pudotuksen yläpuolella roikkumisesta.
Jos Instagram-upotus ei näy, voi katsoa sen tästä.
Toisin kuin aiemmin mainitulla Norjan Trolltungalla, tästä kivestä voi todellisuudessa roikuskella turvallisesti, sillä maata on jalkojen alla sangen lähellä – varsinainen kieleke on hieman kauempana.
Kovin kaukana satojen metrien pudotuksesta ei kuitenkaan käyty, kun viime vuonna uutisoitiin paikalla olleiden kuvaajien välillä syttyneestä käsirysystä.
Tilanteesta kuvatun videon perusteella mähinä loppui ennen kuin riitapukareille ehti käydä suurempaa vahinkoa.
Onko Suomessa kuvaavista turisteista häiriötä?
Suomessa matkailevista osa keskittyy kuvaamaan ikonisimpia nähtävyyksiä, mutta valokuviin metsästetään myös visuaalisia helmiä aina värikkäästä arkkitehtuurista luontomaisemiin.
Toisinaan turhan innokkaat matkailijat ovat eksyneet ihmisten pihoille esimerkiksi Vanhassa Porvoossa ja Suomenlinnassa, kertoo Visit Finlandin viestintäpäällikkö Heli Hemgård.
– Myös saamelaisia on kuvattu ja poroaitauksiin on menty kuvaamaan ilman lupaa. Joku innokas somekuvaaja seisoi kerran liikenteen seassa keskellä suojatietä yrittäessään kuvata täydellistä raitiovaunukuvaa, Hemgård sanoo.
Hemgård muistuttaa, että yleisesti matkailijoiden tulisi kunnioittaa paikallista väestöä, yksityisyyttä ja kotirauhaa. Oppaalta voi kysyä vinkkejä vähemmän tunnetusta, mutta hienosta kohteesta.
– Luonnossa on hyvä muistaa pysyä merkityillä poluilla, kasvillisuutta ei pidä vahingoittaa eikä eläimiä häiritä.
Luonto ja arkkitehtuuri kiinnostavat kuvaajia
Suomessa turistien suosimia kuvauskohteita ovat muun muassa Tuomiokirkko, Suomenlinna ja Kauppatorin ympäristö Helsingissä, Vanhan Porvoon punaiset aitat, Joulupukin mökki Levillä sekä Kolin kansallispuiston maisemat.
– Suomessa kuvataan paljon luontoa: niin revontulia, ruskaa, järvimaisemia kuin tykkylumisia puita, Visit Finlandin Hemgård sanoo.
Rakennuksista ja arkkitehtuurista suosittuja ovat Hemgårdin mukaan vuodesta toiseen Helsingin empire-keskusta, jugend-rakennukset näyttävine yksityiskohtineen sekä puukaupunginosat.
Aiempien esimerkkien ohella muun muassa Vogue Scandinavia -lehti on listannut Suomessa Instagram-kelpoisimpien paikkojen joukkoon Helsingin Huvilakadun, kansalliskirjasto Oodin, Kilpisjärven sekä Kalajoen särkät.