Rikospaikan Murharyhmä puhui sormenjälkien merkityksestä rikostutkinnassa.
Poliisi on jo pitkään halunnut käyttöönsä passeihin kerätyt sormenjäljet hyödynnettäväksi vakavien rikosten tutkintaan. Toistaiseksi toive on torpattu.
Nyt asia on taas ajankohtainen, kun sisäministeriö on käynnistänyt lakihankkeen, jossa arvioidaan ja parannetaan biometristen tietojen käyttöä rikostutkinnassa.
– Voidaan myös esittää kysymys, onko demokraattisessa oikeusvaltiossa välttämätöntä ja oikeasuhtaista sallia poliisille käyttää kaikkien aikuisikäisten ihmisten sormenjälkiä, jotta saadaan joitakin vakavia rikoksia selvitettyä, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala sanoo.
Keskusrikospoliisin murharyhmän entisen päällikön Tero Haapalan mukaan sormenjälkivertailua tehtäisiin nimenomaan vain kaikkein vakavimpien rikosten tutkinnassa. Niitä ovat henkirikokset, törkeimmät terrorismirikokset ja törkeimmät lasten hyväksikäyttötapaukset.
– Näissä nimenomaan pitäisi käyttää kaikki mahdolliset keinot, koska lainsäätäjä myös velvoittaa poliisia selvittämään nämä rikokset. Haastavien rikosten tutkinta on tänä päivänä niin kovaa peliä, että tarvitaan kaikki keinot niiden selvittämiseksi, Haapala sanoi.
– En näe tässä riskiä, vaan erittäin paljon positiivista. Myös uhreilla ja uhrien omaisilla on oikeus olettaa, että kaikki mahdolliset keinot käytetään, jotta teko saadaan selvitettyä. Nythän näin ei ole, Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Jari Kinnunen sanoi.
On loukkaavaa, jos kova rikollinen tulee kadulla vastaan
Haapala kertoi, että sisäministeriön ja poliisihallituksen tekemän selvityksen mukaan on muutamia kymmeniä selvittämättömiä vakavia rikostapauksia, joihin mahdollista sormenjälkivertailua voitaisiin tehdä.
– Minä koen sen itselleni perusloukkauksena, että todella kova rikollinen voi kävellä minua vastaan kadulla. Koen sen myös erittäin epämiellyttävänä ja olen valmis luovuttamaan kaikki mahdolliset tunnistamistietoni joka hetki poliisin käyttöön, Haapala totesi.
Poliisi on saanut viime vuosina runsaasti lisää toimivaltuuksia. Jos poliisi lopulta saisi myös valtuudet käyttää esimerkiksi passi- ja henkilökorttirekisteriin talletettuja sormenjälkiä tai muita arkaluonteisia tietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen, se ei Murharyhmän jäsenten mielestä loukkaisi kenenkään ihmisoikeuksia.
– Mutta kun valtaa on, pitää olla myös vastuuta ja valvontaa, Kinnunen muistutti.