Toteutuuko tämä uhkakuva itärajalla? Puolasta karu esimerkki

Tiistaina sisäministeri Mari Rantasen (ps.) sanoi, että jos raja-asema suljetaan, hakija ohjataan rajanylityspaikalle, josta turvapaikkaa voidaan hakea. Poikkeuksena ovat haavoittuvassa asemassa olevat, kuten vammaiset ja lapset. 

Lue myös: "He ottivat rahani ja työnsivät tänne polkupyörän kanssa" – turvapaikanhakija kertoo Venäjän toiminnasta

Uusi rajavartiolaki mahdollistaa rajanylityspaikan sulkemisen, rajaliikenteen rajoittamisen tai turvapaikkahakemusten keskittämisen yhteen tai useampaan paikkaan. 

Toimien on oltava välttämättömiä kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle aiheutuvan uhan torjumiseksi. 

Mutta mitä tapahtuu turvapaikanhakijoille? Entä jos Venäjä ei päästä heitä takaisin maahan? 

Rantaselta kysyttiin tiistain tiedotustilaisuudessa huolenpitovelvollisuudesta ja talvesta. 

– Sitä pitää katsoa sitten siinä kohtaa. Nyt ei vielä ole talvi, Rantanen sanoo. 

Lue lisää: Edellytykset sulkea koko itäraja eivät täyty, arvioi virkamies MTV Uutisille

Todellinen ja aito mahdollisuus

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin, akateemikko Martti Koskenniemen mukaan rajalle tulijalle on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan aina varattava "todellinen ja aito" mahdollisuus hakemuksen jättämiseen. 

Hakemusten jättäminen voitaisiin uuden lain mukaan keskittää yhdelle tai useammalla rajanylityspaikalle. Julkisuudessa on ollut esillä hakemusten keskittäminen Helsinki-Vantaan lentokentälle. Käytännössä itärajalla ei voisi jättää turvapaikkahakemusta. 

– Ei ole selvää, täyttääkö hakemusten keskittyminen Helsinki-Vantaalle tämän edellytyksen, Koskenniemi viittaa "todellisen ja aidon" mahdollisuuden vaatimukseen. 

Keskiviikkoiltapäivän tuoreiden tietojen mukaan sisäministeriön esityksessä puhutaan ainakin rajaliikenteen rajoittamisesta. 

– Rajanylitysliikenteen rajoittaminen tarkoittaa esimerkiksi ajallista rajoittamista tai sen rajoittamista, ketkä saavat ylittää rajan ja millä tavoin. Rajanylityspaikan sulkeminen taas tarkoittaisi, että koko liikenne suljetaan, sisäministeriön hallitusneuvos Sanna Palo kertoi tänään MTV Uutisille.

"Toivon, että Suomessa ei tällaista tapahdu"

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Pargol Miraftabi uskoo, että mahdollisten rajoitusten myötä turvapaikanhakijoiden on merkittävästi vaikeampaa jättää turvapaikkahakemus. 

Hänkin muistuttaa, että jokaisella on oikeus turvapaikkahakemuksen jättämiseen. 

Rajoitusten käytännön vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida. 

1511 20737805 MTV Nuijamaalla: Turvapaikanhakijoiden tulo kiihtyy, tältä rajalla näyttää nyt

MTV Nuijamaalla: Katso, miltä itärajalla näytti keskiviikkona iltapäivällä.

Miraftabi suuntaa katseet Puolan ja Valko-Venäjän rajalle, jossa on nähty samanlaista toimintaa kuin Suomen itärajalla, joskin suuremmassa mittakaavassa ainakin nykytilanteeseen nähden. 

Miraftabin mukaan siellä ihmisiä on työnnetty takaisin rajan toiselta puolen toiselle ja turvapaikkahakemuksia ei ole annettu jättää, Myös rajavartijoiden tekemää väkivaltaa ja jopa kidutusta on havaittu. 

– Toivon, että Suomessa ei tällaista tapahdu. Rajojen sulkeminen lisää aina ihmisoikeusloukkausten riskiä. 

Miraftabi kertoo keskustelleensa puolalaisten kollegoidensa kanssa havainnoista Puolan rajoilla. Viesti on ollut karua. 

– Sen jälkeen, kun raja-aita pystytettiin sinne hyvin nopealla aikataululla, he rupesivat näkemään, että metsistä löytyi enemmän ruumiita. En sano, että Suomessa suoraan tällaista tapahtuisi, Miraftabi kertoo.   

Lue myös: MTV Nuijamaalla: Turvapaikanhakijoiden tulo kiihtyy, tältä rajalla näyttää klo 14

"Ihmiset jäävät jumiin tilanteeseen"

Riski on myös sille, että ihmiset jäävät jumiin raja-alueelle. Miraftabin mukaan esimerkkejä on muilta EU-rajoilta. 

Suomessa tämä tarkoittaisi varsin kylmiä oloja. 

– Ihmiset jäävät jumiin tilanteeseen, jossa perustarpeet, ruoka, juoma ja suoja, eivät millään tavalla täyty, Miraftabi kertoo havainnoista Euroopassa.  

Akateemikko Koskenniemen mukaan linjaus turvapaikanhakijoiden kohtelusta on selvä. 

– "Heitteille" ei saa milloinkaan jättää. Tämä perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lukuisiin niin sanottuihin "push back" (takaisintyöntö) -tilanteita koskeviin päätöksiin, Koskenniemi toteaa. 

Lue myös: Kommentti: Venäjä toimii kuin pietarilainen katupoika – Suomen on nyt syytä olla tarkkana

Mitä rikkomuksista seuraisi?

Amnestyn Miraftabin mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut langettavia, turvapaikanhakijoita koskevia päätöksiä Puolan, Latvian ja Liettuan rajoilta. 

Mitä Suomelle voi tapahtua, jos se rikkoisi kansainvälistä oikeutta? 

EIT:n langettavan tuomion perusteella valtion pitäisi muuttaa toimintaansa. Aikataulu voi olla kuitenkin pitkä. 

– Suomella on muitakin tuomioita ja suosituksia, jotka olisi pitänyt laittaa käytäntöön. Se on ollut aika hidasta. 

Ennen kaikkea Miraftabi muistuttaa, että asiassa puhutaan ihmisistä. 

– Onhan se todella epäinhimillistä. Ihmisiä ei pidä käyttää pelinappuloina. Kaikessa saattaa unohtua, että kyse on ihmisistä, Miraftabi sanoo.