Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu arvioi STT:lle, että Suomessa olisi toimittu vastaavalla tavalla kuin Ruotsissa, jos matkustajakoneen reitti olisi ollut ajautumassa törmäyskurssille sotilaskoneen kanssa
Euroopan lentoturvallisuusvirasto kerää tällä hetkellä tietoja Itämeren alueen valtioilta tunnistamattomien lentokoneiden aiheuttamista turvallisuusuhista ja käyttäytymisestä yleensä, kertoo Liikenteen turvallisuusviraston.
Suomella on tosin merkittävä etu Ruotsiin verrattuna, sillä Suomen siviili- ja sotilaslennonjohtoa ei ole eroteltu.
– Vastaavaa integroitua järjestelmää ei ole käytössä muualla Euroopassa. Muutamia hieman samankaltaisia malleja on, Henttu sanoo.
Henttu kertoo, että järjestelmän ansiosta ristiriitaisia tilanteita pystytään ennakoimaan hyvissä ajoin vertaamalla siviili- ja sotilastietoja. Ristiriitaisen tilanteen voivat aiheuttaa esimerkiksi "pimeät" sotilaslennot, joista ei ole toimitettu lennonjohdolle lentosuunnitelmaa.
Lentoliikenteen turvaetäisyydet vaihtelevat sen mukaan, missä ilmatilan osassa liikutaan. Itämeren yllä koneiden turvaetäisyys on pystysuunnassa 1 000 jalkaa, eli hieman yli 300 metriä.
Henttu muistuttaa, että törmäykset ovat uhkia kaikille osapuolille.
– Sotilasilmailulle on tärkeää, että omat koneet eivät tuhoudu, joten heilläkin on intressi väistää. Kysymys on, onko röyhkeä lähelle tuleminen hallittua riskejä ajatellen. Uskon, että niin on - se on kaikkien kannalta tärkeää.