Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan jäsen Inkeri Parkkari kertoo, että hän saa kohdata onnettomuuksissa monenlaisia ihmisiä ja reagointitapoja onnettomuuteen. Parkkari kertoo asiasta Trafin blogissa.
Oma osansa ovat luonnollisesti onnettomuusuhrin omaiset, jotka voivat kertoa jopa itsensä ja uhrin koko yhteisen historian kuolemantapauksen tultua ilmi. Toisaalta toisen auton kuljettaja saattaa olla täysin vahingoittumaton, mutta ei shokin vuoksi välttämättä pysty edes nousemaan autosta, saati menemään kotiin.
Sekä omaisilla että onnettomuuteen osallisilla pyörii monesti mielessä kysymyksiä, jotka alkavat lauseella "mitä jos". Myös syyllisyydentunto voi olla kova vielä vuosiakin tapahtuman jälkeen.
Ehkä karuimmat esimerkit Parkkarilla on kuitenkin sivullisista. Osa tulee rehellisen uteliaasti kyselemään tapahtuneesta, mutta ylilyöntejäkin tapahtuu.
– Kaikkein eniten ihmetystä herättävät henkilöt, jotka kuvaavat kännyköillään tapahtunutta. Olen todistanut myös tilanteen, jossa kolarissa menehtyneen kanssa on otettu selfie. Täytyy myöntää, että tuntui vastenmieliseltä huomata tapahtuma, Parkkari kertoo.
Parkkari toteaa lopuksi, että omaa tai toisen reagointia onnettomuustilanteessa ei koskaan pysty ennustamaan etukäteen. Jokainen reagointitapa on hyvä ja oikea, eikä esimerkiksi lamaantumisessa ole mitään hävettävää. Ohjeita tilanteessa oleville Parkkarilla kuitenkin on, jos kohtaa onnettomuudessa osallisen tai tämän läheisen.
– Kuuntele, ole lähellä, tarjoa konkreettista apua arjessa, pidä yllä toivoa ja auta tarvittaessa hakemaan ammattiapua, hän listaa.