Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien saapuessa Suomeen heidän mukanaan kulkevat myös pahamaineiset ydinasesalkut.
Donald Trumpin ja Vladimir Putinin matkassa kulkevat mustat tarkoin varjellut salkut.
Ydinasesalkut sisältävät välineistön, jolla voidaan käynnistää ydinaseiden laukaisemisen komentoketju. Tavallisesti salkku on presidentin sotilasavustajan hallussa, joka on asevoimien korkea-arvoinen upseeri.
Yhdysvaltain ydinasesalkusta käytetään koodinimitystä “jalkapallo”.
Venäjän presidentillä puolestaan on “tsheget”, joka saanut nimensä vuoren mukaan.
Tiedot komentoketjun käynnistämiseksi
CNN:n mukaan Yhdysvalloilla on laukussa “musta kirja”, joka sisältää ehdot ydinaseiden laukaisemiseksi.
Lisäksi Yhdysvaltojen presidentillä on oltava hallussaan “keksi”, eli koodilappu, jolla presidentin täytyy tunnistautua salkun käyttäjäksi.
Ennen ydinaseiden laukaisua Yhdysvaltain puolustusministerin on vielä vahvistettava, että komento on tullut presidentiltä.
Puolustusministerillä ei kuitenkaan ole enää valtuuksia peruuttaa iskua.
Putinilla hallussaan oleva tsheget sisältää päätelaitteen, jolla voidaan olla yhteydessä Venäjän ydinasejoukkojen komentojärjestelmään.
Foreign Policy -lehden mukaan myös Venäjän puolustusministerillä sekä Venäjän asevoimien komentajalla on hallussaan samanlainen salkku ja ydinaseiskun määräämiseen vaadittaisiin useampaa kuin yhtä salkkua.
Salkulla käynnistetään komentoketju
Vaikka salkku itsessään ei sisällä nappia, jolla aseet laukaistaan, sen avulla voidaan käynnistää tuhoisa komentoketju.
Vastahyökkäyksen lisäksi Yhdysvaltojen ydinaseohjeistuksessa on säilytetty maininta mahdollisuudesta käyttää ydinaseita ensimmäisenä.
Venäjän doktriinin mukaan ydinaseita on voidaan käyttää, jos Venäjään tai sen liittolaisiin kohdistetaan ydinasehyökkäys tai Venäjän valtion olemassaolo on uhattuna epätavanomaisen hyökkäyksen vuoksi.
Ydinaseet osana suurvaltapolitiikkaa
Ydinaseet ovat astuneet viime vuosien aikana takaisin suurvaltapoliittiseen keskusteluun.
LUE MYÖS:
Yhdysvaltain puolustusministerin James Mattisin 19. tammikuuta julkaisemassa USA:n puolustusstrategian tiivistelmässä suurvaltojen välinen kilpailu on nostettu kansallisen turvallisuuden painopisteeksi.
Suurvaltojen kilpailu valta-asemasta on näkynyt Kiinan, Yhdysvaltojen ja Venäjän alkaneena kilpavarusteluna.
Kiina on pyrkinyt vahvistamaan omaa aseemaansa suurvaltana sotilaallisesti ja Yhdysvallat sekä Venäjä ovat uusineet ydinasearsenaaliaan.