Tänään alkavaa EU-huippukokousta puhuttavat varmasti paitsi kokouksen varsinaisen asialistan kysymykset eli maahanmuutto ja puolustus, myös tuoreet nimitykset Yhdysvaltojen johtoon.
Donald Trumpin suhteen Eurooppa näyttää olevan jonkinasteisessa hämmennyksen tilassa. EU-johtajat odottavat, mitä Yhdysvalloista oikein alkaa kuulua uuden hallituksen nimittämisen jälkeen. Monet Trumpin ministerivalinnoista ovat linjaltaan aika arvoitus, etunenässä ulkoministeriksi nimitetty entinen ExxonMobilin johtaja Rex Tillerson.
Öljy-yhtiöjohtaja Rex Tillersonin tiedetään olevan hyvää pataa Venäjän johdon kanssa, ja Kremlin arvioidaan ilahtuneen hänen ministerinimityksestään.
Euroopassa mietitäänkin nyt, mitä tämän jälkeen tapahtuu Venäjä-suhteille, pakotepolitiikalle ja Nato-yhteistyölle. Näistä teemoista on tarkoitus keskustella tämän päivän huippukokouksessa, ja niistä on vaikea puhua mainitsematta Yhdysvaltoja.
Puolustukseen halutaan ryhtiliike
Yksi Trumpin valinnan vaikutuksista on se, että Euroopan odotetaan ryhdistäytyvän turvallisuuspolitiikassa.
Trumpin tiedetään suhtautuvan Nato-yhteistyöhön edeltäjiään varauksellisemmin, ja hän on haastattelussa kyseenalaistanut Naton turvatakuiden pitämisen, mikäli uhatuksi tuleva maa ei ole riittävästi huolehtinut puolustusbudjetistaan.
Esimerkiksi viime kesäkuussa Trump sanoi New York Timesin haastattelussa näin:
– Jos emme saa tarpeeksi hyvitystä siitä valtavasta summasta jolla suojelemme muita valtioita, jotka ovat valtavan rikkaita, valtavan, massiivisen rikkaita... Puhumme siis maista joilla menee oikein hyvin. Niin kyllä, olen täysin valmis sanomaan noille maille: "Onnea, te alatte puolustaa itseänne".
Nämä kommentit ovat herättäneet suuria kysymyksiä Trumpin tulkinnasta Naton viidennestä artiklasta.
Olipa tulkinta millainen hyvänsä, EU:ssa ollaan joka tapauksessa nyt varsin laajalti sitä mieltä että puolustukseen on investoitava enemmän, yhteistyötä lisättävä ja uutta puolustuskalustoteollisuutta luotava eri puolilla EU:ta.
Suomi tukee vahvasti EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä, Nato-ulkopuolisena sellainen olisi joka tapauksessa selkeästi Suomen etu. Merkittävä osa tätä kehitystä on puolustusteollisuuden kehittäminen kilpailukykyisemmäksi.
Nämä asiat nousevat varmasti esiin torstain huippukokouksessa.
Soittiko Trump vai eikö soittanut?
EU-johdon sisäistä hämmennystä suhteessa Yhdysvaltain uuteen johtoon kuvailee EU:ta seuraavan Politico-lehden mukaan se, että unionin johto ei ole halunnut kertoa, onko Trumpin kanssa jo keskusteltu jotain vai ei.
Yleensä uusien poliittisten johtajien ensimmäiset yhteydenotot ovat rutiiniomaisia politiikan perusuutisia.
– Tiistaina komission varaviestintäjohtaja Alexander Winterstein kieltäytyi kertomasta salilliselle toimittajia, onko vai eikö komission puheenjohtaja Juncker puhunut Trumpin tai varapresdentti Mike Pencen kanssa. Näin huolimatta siitä, että Trump oli itse sanonut jo 13 tuntua aikaisemmin että tällainen puhelu oli tehty. Tämä herättää kysymyksen, mitä EU oikein varoo tai hermoilee, lehti kirjoittaa.