Puuttuminen tutkimuksen vapauteen herättää suomalaisasiantuntijoissa hämmennystä ja epäuskoa.
Presidentti Donald Trumpin ja hänen hallintonsa pyrkimykset pistää Yhdysvaltain koulutus- ja tutkimuspolitiikka uusiksi läikkyvät eri puolille maailmaa, myös Eurooppaan ja Suomeen. Trump on heti virkakautensa alussa lähtenyt kovalla ja ennennäkemättömällä tavalla muutoksiin.
Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta tähdentää, että Trumpin hallinnolla on kolme keskeistä koulutuspolitiikan tavoitetta. Ensinnäkin se haluaa ajaa alas maan opetusministeriön, toiseksi se pyrkii sekä leikkaamaan yliopistojen rahoitusta että muuttamaan opintolaina- ja opintotukijärjestelmää. Kolmanneksi se haluaa vaikuttaa opetuksen sisältöihin ja tavoitteisiin.
Heiskanen luonnehtii projektia kaiken kaikkiaan massiiviseksi, ja sillä on taustalla yksi keskeinen päämäärä.
– Pyritään ikään kuin uudelleen suuntaamaan tätä koko valtarakennetta ja lisäämään presidentin toimivaltaa.
Eurooppa ja Suomikin houkuttelevat
Trumpin hallinnon tieteen ja tutkimuksen kiristymisen pyrkimykset heikentävät Yhdysvaltain houkuttelevuutta.
– Kyllähän nämä heijastuvat jo tässä vaiheessa myös Suomeen. Yhdysvaltain hallinto tekee selväksi, mitä asioita ja aiheita kielletään ja että näiden tutkijat eivät ole tervetulleita Yhdysvaltoihin, sanoo Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta.
Trumpin hallinnon muutokset näkyvät niinkin, että yhdysvaltalaisia tutkijoita houkutellaan muualle. Heiskanen kertoo huomanneensa erään yhdysvaltalaisyliopiston seinältä ilmoituksen otsikolla: Come to Sweden.
– Ruotsin hallinnon edustajat houkuttelevat nyt yhdysvaltalaisia huippututkijoita Ruotsiin.
Myös kiinnostus Suomea kohtaan näyttää kasvaneen, kertoo Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Ritva Dammert.
– Tämän vuoden alkupuolella yleisesti avoinna oleviin hakuihimme on tullut enemmän yhdysvaltalaishakijoita kuin aiemmin. Mutta varmaan koko Eurooppakin vähän liikkuu. Euroopassa on paljon tutkijoita, jotka ovat olleet kiinnostuneita lähtemään USA:han, mutta ovatkin nyt sitä mieltä, että eivät halua sinne lähteä. He saattavat kuitenkin olla kiinnostuneita vierailusta muualla Euroopassa.
Benita Heiskanen toteaa, että nyt on aika toimia.
– Tässähän olisi nyt nimenomaan pelin paikka. Yhdysvalloissa rajoitetaan nyt tieteen vapautta. On ollut tavallaan koko sen menestyksen salaisuus, että siellä on kanavoitu varoja yliopistojen toimintaan, kirjastoihin, tutkimuksen olosuhteisiin ja jatko-opiskelijoihin. Nyt tätä ajetaan alas. Silloinhan jää aukko, jonka me voisimme nyt täyttää.
Helsingin yliopiston Dammert kertoo seuranneensa ihmeissään Trumpin hallinnon koulutus- ja tiedepolitiikan myllerrystä.
– Päällimmäisenä on hämmennys ja epäusko siitä, että tällaista tapahtuu vuonna 2025.
Samaa mieltä on Mikko Saikku. Hänen mukaansa on tavanomaista, että kukin hallinto pyrkii ohjaamaan tutkimus- ja tiedepolitiikkaa, mutta nykyistä mittakaavaa hän pitää poikkeuksellisena.
– Käytetään kirvestä ja pistetään kaikki hanat valtionhallinnossa enemmän tai vähemmän kiinni. Pyritään puuttumaan tutkimuksen vapauteen hyvin laajasti läpi koko kentän. Onhan se pöyristyttävää, hän sanoo.
Suomen Akatemialta rahoitusta rekryihin
Kuin vastauksena nykytilanteeseen Suomen Akatemia tiedotti keskiviikkona avanneensa rahoitushaun, jonka avulla parannettaisiin yliopistojen mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia Suomeen, myös Yhdysvalloista. Tavoitteena on tiivistetysti parantaa Suomessa tehtävän tutkimuksen laatua. Akatemia on varautunut rahoittamaan yliopistojen rekrytointeja yhteensä 50 miljoonalla eurolla vuosina 2026–2030.
Akatemian vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön johtaja Floora Ruokonen toteaa niin ikään, että tutkijoita on liikkeellä nyt paljon ja että parhaista lahjakkuuksista ja kyvyistä kilpaillaan.
– Toiveenamme on, että Suomi nähdään houkuttelevana tutkimusympäristönä ja tutkimuksen kärkimaana.
Mutta miten Suomi menestyy kilpailussa kansainvälisistä osaajista?
– Se jää nähtäväksi. Toivomme, että onnistuisimme herättämään näiden parhaiden osaajien huomion. Hyvä puoli tässä on, että rahoitushaku pystyttiin aika nopealla aikataululla suuntaamaan tähän.
Tiukat vaatimukset Trumpin hallinnolta
Yhdysvaltain yliopistojen rahoituksesta osa tulee liittovaltiolta, ja juuri tätä rahoitusta Trumpin hallinto haluaa leikata. Yksi esimerkki on Harvardin huippuyliopisto, johon uhkaa kohdistua miljardien dollarien rahoitusmenetykset. Trumpin hallinto edellyttää, että yliopisto muun muassa muuttaa opetuskäytäntöjään, lakkauttaa monimuotoisuusohjelmiaan, tekee yhteistyötä kotimaan turvallisuusviranomaisten kanssa, uudistaa ulkomaisten opiskelijoitten valintajärjestelmää ja nimittää henkilöitä, jotka sitoutuvat toteuttamaan Trumpin hallinnon vaatimuksia.
Yliopiston olisi myös puututtava antisemitismiin eli juutalaisvastaisuuteen. Yhdysvaltain opetusministeriön antisemitismin torjunnan työryhmän maanantaisen lausunnon mukaan juutalaisiin opiskelijoihin kohdistuva häirintä on ollut sietämätöntä.
– Eliittiyliopistojen pitää ottaa ongelma vakavasti ja sitoutua selkeisiin muutoksiin, jos ne aikovat jatkossakin saada veronmaksajien tukea.
Harvard on ilmoittanut jo toteuttaneensa lukuisia toimia, jotta yliopisto olisi kaikille turvallinen oppimisympäristö. Se on niin ikään linjannut, että se ei aio luopua itsenäisyydestään tai perustuslaillisista oikeuksistaan.
– Mikään hallinto ei saisi sanella, mitä yksityiset yliopistot opettavat, keitä ne palkkaavat tai millaisia tutkimusaloja ne harjoittavat.
Nokkapokka sai uutta kierrettä tiistaina, kun presidentti Trump uhkasi yliopistoa myös verovapauden poistolla ja vaati anteeksipyyntöä Harvardilta.
Professori Saikun mielestä on äärimmäisen tärkeää, että yliopistoyhteisöt pyrkivät suojelemaan tutkimuksen- ja sananvapautta. Hän arvioi, että Trumpin rajut tiedetoimet saavat kannatusta ainakin uskollisimmilta presidentin kannattajilta.
– Osassa yhdysvaltalaisveronmaksajia nämä eliittiyliopistot herättävät närää: miksi veronmaksajien pitäisi tukea näitä todella rikkaita instituutioita.
Yhdysvaltain presidentti Trump, varapresidentti J. D. Vance ja Elon Musk ovat kaikki saaneet koulutusta eliittiyliopistoissa.