Trumpin vaatimus Meksiko-muurin rahoituksesta on halvaannuttanut hallinnon ja ajanut työntekijöitä talousahdinkoon – mistä muurikiistassa on kysymys?

1:05img
Julkaistu 21.01.2019 18:59
Toimittajan kuva
Janne Hopsu

janne.hopsu@mtv.fi

Presidentti Donald Trump ajaa muuria Yhdysvaltojen ja Meksikon vastaiselle rajalle niin tarmokkaasti, että se on halvaannuttanut maan hallintoa ja ajanut liittovaltion työntekijöitä taloudelliseen ahdinkoon. Trump haluaa yhä pitää kiinni vaalilupauksestaan rakennuttaa muuri etelärajalle.

Meksikon ja Yhdysvaltojen yhteinen maaraja on yli kolme tuhatta kilometriä.

Vaalikampanjassaan Trump lupasi, että koko matkalle nousee "suuri, kaunis" muuri.

Osa rajasta on jo aidattu ja valvonnassa

Lupauksen täyttyminen sellaisenaan toisi osalle rajaa tuplaesteen, sillä rajalla jo on erilaisia kulkuesteitä kuten verkkoaitaa yli tuhannen kilometrin matkalta, enimmälti rajan länsiosassa. Apuna rajavalvonnassa on kameroita ja sensoreita. Osa rajasta on luonnollista estettä eli vaikeakulkuista maastoa.

Olemassa olevaa aitaa on rakennettu jo 1990-luvulla muun muassa demokraattipresidentti Bill Clintonin presidenttikaudella huumeiden salakuljetuksen estämiseksi.

Trumpin muuri vaihtui betonista teräkseen

Valintansa jälkeen Trumpin näkemykset sekä rakennettavan muurin pituudesta että rakennusmateriaaleista on muuttunut.

Betonin nimeen vannonut presidentti haluaa nyt teräsmuurin. Muuri rakennettaisiin laatoista, ja laattamalleja on useita: teräksisiä tai betonista ja teräksestä valmistettuja. Korkeudeltaan laatat ovat reilusta viidestä yhdeksään metriin.

BBC:n mukaan vuonna 2017 harkituista laattamalleista yksikään ei täytä viranomaisten asettamia vaatimuksia.

Hintalappuarvio vaihtelee suuresti 

Mahdollisen muurin hintalapusta on esitetty hyvin erilaisia arvioita. Lasku lankeaa yhdysvaltalaisille veronmaksajille, sillä Trumpin vaalilupauksista huolimatta Meksiko ei aio maksaa sitä.

Trumpin mukaan puolet rajasta kattavan muurin kustannukset ovat kymmenen miljardin dollarin (8,8 miljardin euron) molemmin puolin.

Kotimaan turvallisuuden ministeriön mukaan hinta olisi kaksinkertainen, New America -ajatuspajan mukaan dollareita palaisi jopa 40 miljardia. Yhdysvaltain tulli- ja rajaturvaviranomaisten laskelmien mukaan yksi maili (1,6 kilometriä) muuria maksaisi noin 5,7 miljoonaa euroa.

Kongressi tyrmäsi rahoituksen

Viime vuoden tammikuussa Trump pyysi kongressilta 18 miljardia dollaria (lähes 16 miljardia euroa) muurin rakentamisen käynnistämiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hanke torjuttiin. 

Trumpin tavoite on kaukana, sillä kongressi on myöntänyt tähän mennessä 1,7 miljardia dollaria olemassa olevan esteen vahvistamiseksi ja kokonaan uuden muurin pystyttämiseksi. Itse rakennustyö on edennyt toistaiseksi melko hitaasti.

Trump haluaa torjua muurilla rikollisuutta

Trump haluaa muurillaan torjua terrorismia ja rikollisuutta.

Erityisesti viime kuukausina on ollut esillä Guatemalasta, Hondurasista ja El Salvadorista maahan yrittävät turvapaikanhakijat. Moni heistä pakene kotimaidensa jengiväkivaltaa ja köyhiä, näköalattomia oloja, etsien parempaa elämää pohjoisesta.

He pyrkivät jo maassa olevien sukulaistensa tai samalta kotiseudulta kotoisin olevien ihmisten luokse, jos tällaisia Rio Granden pohjoispuolelta löytyy. Rajalla osa keskiamerikkalaisista hakee suoraan turvapaikkaa.

Trump on muun muassa väittänyt, että tiedotusvälineet peittelevät siirtolaisten tekemiä rikoksia esimerkiksi Teksasissa. Väitteelle ei kuitenkaan löydy perusteita. 

Meksikosta Yhdysvaltoihin pyrkivien määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt.

Rajalla pidätettyjen määrä romahtanut 

Toissa vuonna rajaviranomaiset pidättivät Meksikon-vastaisella rajalla 400 000 ihmistä, kun vuosituhannen alussa pidätyksiä on neljä kertaa enemmän. Viime vuonna pidätysten määrä nousi 100 000:lla.

Suurin Yhdysvalloissa laittomasti oleva kansallisuus ovat kanadalaiset. He eivät ole paenneet rajan yli etelään maansa sekavaa tilannetta. Moni poliittisesti vakaan Kanadan kansalainen vain on jättänyt viisuminsa uusimatta sen kuluttua umpeen.

Viime vuonna yli 700 000 ihmisellä vanheni voimassa oleva viisumi. Kanadalaisten jälkeen suurimmat kansallisuudet ovat brasilialaiset ja meksikolaiset.

Trumpin hankkeella on paljon vastustusta. Lounaisten osavaltioiden poliitikot vastustavat muuria lähes yhdessä rintamassa. Heidän mukaansa panos-tuotos-suhde on huono, muuri ei lopeta rajan ylittävää rikollisuutta kuten huumekauppaa.

Enemmistö yhdysvaltalaisista vastustaa Trumpin hanketta

Yhdysvaltalaisista 40 prosenttia kannattaa sen pystyttämistä, 58 prosenttia vastustaa muuria.

Yhdysvalloissa terrori-iskuja tehneet ovat tulleet aikoinaan luvallisesti maahan esimerkiksi opiskelemaan, ja muualta kuin Meksikon rajan yli, tai he ovat maassa syntyneitä äärioikeistolaisia aatteita kannattavia henkilöitä.

Arvioiden mukaan muuri ei poistaisi huumeita Yhdysvaltojen kaduilta.

Perinteiset salakuljetusreitit ovat tuoneet ja tuovat yhä huumeita meritse, nopeiden veneiden kyydissä, jopa sukellusveneissä, ja lukemattomissa laivoilla saapuvissa tavarakonteissa. Huumeita on tuotu pienkoneilla ja isompien koneiden ruumissa ja kuriirien elimistössä.

Meksikosta huumeita tuodaan niin rajan luvan kanssa ylittävissä henkilöautoissa kuin rekkojen konteissa muun laillisen tavaran seassa.

Hallinnon sulku ajanut maan pattitilanteeseen

Kiistely muurista on ajanut maan hallinnon osittaiseen sulkuun, mikä on heikentänyt arkipäivän julkista toimintaa ja palveluja, ja ajanut satojatuhansia lomautettuja ihmisiä maksuvaikeuksiin.

Yhdysvaltain julkisen kuvan kannalta sulku on huono. Naapurimaissa tilannetta piikitellään, ja samalla tuetaan lomautettuja. Esimerkiksi kanadalaiset lennonjohdoissa työskentelevät ihmiset ovat lähettäneet yhdysvaltalaiskollegoilleen pizzoja.

Maan jo valmiiksi kärjistynyttä poliittista vastakkainasettelua se kiristää entisestään.

Maan hallinto on jo viidettä viikkoa kestävässä historiallisen pitkässä osittaisessa sulussa, ja ratkaisun löytyminen on vaikeaa. Joku menettää kasvonsa.

Trump päätti hallinnon osittaisesta lamauttamisesta kieltäytymällä hyväksymästä budjettia, jos hän ei saa haluamaansa 5,7 miljardia dollaria muuria varten.

Trump uhannut hätätilan julistamisella

Trump on uhannut jopa kansallisen hätätilan julistamisella, mutta ajatusta vastustetaan myös republikaanien riveissä. Hätätilan laillisuus myös haastettaisiin heti oikeudessa.

Viime marraskuun vaaleissa demokraatit saivat enemmistön alahuoneeseen, missä he pyrkivät torjumaan hankkeen.

Mielipidemittauksissa enemmistö yhdysvaltalaisista vastustaa hallinnon ovien lukitsemista, ja Trumpin avustajien sanotaan etsivän ulospääsyä pattitilanteesta.

Trump onkin tarjoutunut palauttamaan siirtolaisilta viime vuonna pois viemäänsä väliaikaista suojelua.

Kyse on Daca- ja Tps-lyhenteillä kulkevista ohjelmista.

Dacan tarkoitus on suojella karkotukselta maassa luvatta olevia nuoria, joita kutsutaan "unelmoijiksi" (dreamers). Osa heistä on ollut maassa vuosia, osa lähes koko elämänsä. Tps puolestaan antaa suojaa joillekin laittomasti maassa oleville siirtolaisille Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta.

Trump valmis väliaikaiseen myönnytykseen

Viime viikonloppuna Trump tarjoutui palauttamaan Dacan ja Tps:n kolmeksi vuodeksi.

Demokraatit eivät tähän suostuneet. Heidän mukaansa kyseessä ei ole kädenojennus, sillä Trump vain palauttaisi aiemmin kumoamansa ohjelmat. Demokraatit myös haluavat, että "unelmoijille" annetaan mahdollisuus kansalaisuuteen.

Trumpin rajapolitiikka nosti kohua ja arvostelua, kun lapsia pakotettiin erilleen vanhemmistaan. 

Trump hyökkäsikin twiiteissään edustajainhuoneen puheenjohtajan Nancy Pelosin kimppuun, haukkuen häntä "radikaaliksi demokraatiksi". Trump kritisoi myös niitä republikaaneja, jotka haluaisivat armahtaa laittomasti maassa olevat ihmiset.

New York Timesin mukaan demokraatit miettivät, muuttaako omaa rajastrategiaansa ja korostaa nykyistä enemmän turvallisuutta.  

Oikaisu 23.01.2019 kello 10.04: Toisin kuin tekstissä mainitaan, kanadalaiset eivät ole suurin laittomasti maassa oleva kansallisuus. 

Kotimaan turvallisuuden ministeriön HSD:n vuosiraportin mukaan toissa vuonna (ei viime vuonna) Kanadan kansalaisia oli kuitenkin eniten ihmisistä, joiden viisumi vanhentui viisuminhaltijan yhä ollessa Yhdysvalloissa tuona aikana.  

Kaikkiaan viisumi vanhentui tällä tavoin 700 000 ihmisellä raportoituna aikana. Heistä 100 000 oli kanadalaisia. Seuraavaksi eniten oli meksikolaisia ja kanadalaisia.   

DHS laskee vanhentuneella viisumilla maassa oleviksi he, jotka ovat yhä maassa viisumin voimassaolon päättymisen jälkeen, tai ihmiset, jotka ovat poistuneet maasta viisumin voimassaolon päättymisen jälkeen. ​​​​​​​

Tuoreimmat aiheesta

Trumpin Yhdysvallat