Rannikko-Pohjanmaalla asuu monella mittarilla mitattuna Suomen tervein väestö. Nyt siellä huolta herättää jo vuosia kestänyt rokotusvastaisuus, jonka arvellaan johtaneen joulun alla etenkin pikkulapsille vaaralliseen hinkuyskäepidemiaan.
– Onhan se vaarallista, jos ihmiset eivät ota rokotuksia. Se on vaarallista lapsille, vanhuksille ja tietenkin heille, jotka eivät rokotteita halua, sanoo kauppaostoksilla oleva Lilian Häggkvist.
Lilian Häggkvist otti varmuudeksi uuden tuhkarokotteen. Kuva: Timo Varila
Lapsensa kanssa liikkeellä oleva nuorehko isä edustaa toista kantaa. Hänen mielestään vaarallista on nimenomaan se, että lapset saavat mitä tahansa rokotteita, joiden alkuperästä tai vaikutuksista ei ole tietoa.
– Nykyisen biologisen sodan ja terrorismin aikakaudella haluan katsoa tarkasti, mitä ainetta lapseeni ruiskutetaan. Jos rokote olisi paikallinen valmiste, asia olisi toinen, sanoo nimettömänä pysyttelevä isä.
Joulun alla pietarsaarelaiset säikäytti hinkuyskäepidemia, jossa kymmeniä sairastuneita testattiin, perhekunnat, koulut, kaveripiirit ja päiväkodit kartoitettiin, suurepidemiaan varauduttiin. Lopulta hinkuyskään sairastuneita oli varmuudella 13-14 henkilöä, joukossa myös aikuisia.
– Tämä on muistutus siitä, että nämä taudit eivät ole hävinneet minnekään. Ne ovat koko ajan olemassa ja jos rokotuskattavuus laskee vielä enemmän, tulee epidemia, sanoo Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston avohuollon ylilääkäri Kimmo Kuisma.
Rokotuskattavuuskartoissa Pohjanmaa on monin paikoin huomiota herättävä alue.
Laumasuoja puutteellinen
THL laskee, että jos väestöstä 95 prosenttia on rokotettu, se antaa laumasuojaa myös muille. Nyt Pohjanmaan rannikolla on kuntia, joissa esimerkiksi tuhkarokon rokotuskattavuus jää 70 prosenttiin. Asiantuntijat pitävät juuri tuhkarokkoa suurimpana uhkana.
– Se voi aiheuttaa rankan, pahan taudin, se voi aiheuttaa aivovaurion, se voi aiheuttaa pysyvän vammautumisen, jopa kuoleman myös aikuiselle, muistuttaa lääkäri Kimmo Kuisma.
Hän uskoo, että nykyihmisten asenne johtuu siitä, että tuhkarokko ja hinkuyskä ovat monen mielestä jo voitettua tauteja.
– Nykyihminen ei muista näitä tauteja, ei ole itse sairastanut taikka tiedä kenenkään sairastaneen näitä. Kuitenkin kyse on hyvin vakavista sairauksista, sanoo Kuisma.
Mistä muusta rokotusvastaisuus alueella johtuu? Eräiden tietojen mukaan kyseessä on vanha perinne.
– Vastikään julkaistussa Helene Laurentin neuvolatoimintaa käsittelevässä väitöskirjassa tuli esille, että Pohjanmaan rannikolla on ollut erilaisia käsityksiä rokottamisesta jo 1920-30-luvulla, kertoo THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek.
Lääkäri Kimmo Kuismakin muistuttaa, että rokotusvastaisuus sinänsä on vanha juttu.
– Rokotusvastaisuutta on ollut Suomessa aina olemassa, alkaen isorokon ajoista. Nyt täällä seurataan hyvin paljon sitä, mitä Ruotsissa tapahtuu ja Ruotsissa nämä asiat on olleet hyvin paljon tapetilla, kertoo Kuisma.
THL huolissaan alueesta
THL:ssä on seurattu rannikko-Pohjanmaan tilannetta jo vuosia huolestuneena.
– Jos me nähdään että trendi jatkuu eli pikkulasten rokotuksissa edelleen esimerkiksi tuhkarokkoa sisältävien rokotteiden kohdalla ollaan alle 95 prosentin, niin kyllä se silloin tarkoittaa sitä, että siellä on epidemia mahdollinen, sanoo ylillääkäri Hanna Nohynek.
Myös joulun alla esiintynyt hinkuyskäepidemia pantiin merkille pääkallopaikalla.
– Onhan se huolestuttavaa, kun on totuttu siihen että hinkuyskää on hyvin vähän. Kun se moninkertaistuu lyhyen ajan sisällä, niin silloin tietysti kysyy että mistä se johtuu, sanoo Nohynek.
Pietarsaaren seudulla ollaan huolissaan rokotekattavuuden laskemisesta. Kuva: Timo Varila
Vauvana annetun hinkuyskärokotteen suojateho kestää 4-6 vuotta, tehosteita annetaan 4-14-vuotiaille lapsille kaksi kertaa. Hinkuyskän kohdalla rokotuskattavuus on myös Pohjanmaan rannikolla parempi, siksi vaikutuksiltaan ja vakavuudeltaan rajumman tuhkarokon leviäminen huolestuttaa enemmän.
Rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista, eikä kukaan edes harkitse pakottamista. Terveysviranomaisten lisäksi myös asukkaat alueella ovat havahtuneet puutteelliseen laumasuojaan. Lilian Häggkvist kertoi jo ottaneensa rokotteen tuhkarokkoa vastaan.
– Otin rokotuksen, koska työskentelen paikassa, jossa saatan tartuttaa muita. En myöskään itse halua saada tautia, jota en ole lapsena sairastanut, sanoo Häggkvist.