Pohjanmaalla Sievi on ottanut johdon rokotevastaisten kuntien joukossa. Sievissä ensimmäisen rokotteen on saanut vasta 54,8 prosenttia, kun koko maan luku on 82,9 prosenttia.
Sievissä on ihmetelty rokotevastaisuutta, joka yllätti myös seurakunnan nuorisotyöntekijän.
– Tein keväällä rokoteaiheisen pohdinnan Sievin seurakunnan nimissä, ja siitä sain aika paljon palautetta. Että seurakunnan tehtävä ei ole tämmöinen valistus. Se oli aika aggressiivinen hyökkäys, miettii nuorisotyöntekijä Jani Vähäkangas.
Hän oli luullut tekevänsä hyvän työn puhuessaan rokotteiden puolesta. Toisin kävi. Seurakuntaan tulvi palautetta ja työntekijöiden kanssa keskusteltiin asiasta.
Jani Vähäkangas hämmästyi aggressiivisesta palautteesta, kun hän puhui seurakunnan nuorille rokotuksen tärkeydestä.
– Loppupäätelmä oli, että pitää miettiä mitä sanoo. Ja että voidaanko mekään, saako seurakuntakaan valistaa näistä rokotuksista. Se on vähän niin ja näin, toteaa Vähäkangas.
Ammattihenkilöstö ihmeissään
Terveydenhuoltohenkilöstö on Sievissä pohtinut, mistä rokotekriittisyys johtuu. Selkeää syytä ei ole löytynyt, mutta osviittaa antaa sekin, että myös osa terveydenhuoltohenkilöstöstä on rokotekriittisiä.
Viiden tuhannen asukkaan kunnassa liikkuu paljon huhuja ja salaliittoteorioita rokotuksiin liittyen. Kaduilla huhutaan, että rokotteen mukana ihmiseen pistetään siru.
– Kavereiden kanssa on naurettu sitä, että se toisen rokotteen jälkeen tullut kuume johtuukin siitä, että se siru ei ole vielä yhdistynyt 5G-verkkoon, nauraa Helmi Rehu.
Hänkin on yllättynyt rokotekriittisyydestä.
– En tiedä, mistä se johtuu. Mietin sitäkin, että onkohan kunta tiedottanut rokottamisesta tarpeeksi.
Sievi on vahva ja moderni yrityskunta, joka työllistää runsaasti väkeä myös oman kunnan ulkopuolelta.
Lue myös: STM: Kahdesti rokotettujen koronatestaamisesta pääosin luovutaan, kotitestejä voidaan hyödyntää nykyistä enemmän
Työpaikkoja on enemmän kuin kunnassa tekijöitä, joten työvoimapula koettelee kuntaa usein. Sieviläiset hätkähtivät itse eilistä uutista, jonka mukaan kunta on Suomen rokotevastaisin.
– Hävettää niin, etten kehtaa edes naamaani näyttää! toteaa ikääntynyt rouva.
Myös Markku Jakola ihmettelee rokotusten karttamista. Entinen maanviljelijä, joka saa nyt vain pientä eläkettä, on kiitollinen ilmaisesta rokotuksesta.
– En voi ymmärtää. Mikä siinä on? Sehän on omaa tyhmyyttä, kun rokotus ei edes maksa mitään! Sehän on sama kuin flunssapiikki, miettii Jakola.
Luoto parantanut rokotekattavuutta
Aiempina vuosina Luoto muut Pohjanmaan rannikon pienet pitäjät olivat kuuluisia rokotevastaisuudestaan.
Sitten Luodossa puhkesi hinkuyskäepidemia, myös tuhkarokkoa ilmaantui. Nämä vaikuttivat rokotekattavuuden paranemiseen.
– Nyt ollaan eri tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Vuosi vuodelta rokotekattavuus on alkanut parantua, kiittelee johtaja ylilääkäri Pia Maria Sjöstrand.
Vieläkään ei ole hurraamista: Luodossa ensimmäisen koronarokoteannoksen on ottanut 56,8 prosenttia yli 12-vuotiaista kuntalaisista, toisen annoksen vain 41 prosenttia.
Alle 60 prosentin lukemissa pyörivät myös muutamat muut pohjalaiskunnat, kuten Liminka, Merijärvi ja Perho. Kaikissa näissä ollaan vielä alle 60 prosentin lukemassa, mitä tulee ensimmäisen rokoteannoksen ottamiseen.
– Onhan se aika hämmentävää, että minkä takia rokotetta ei haluta ottaa. Tai miksei haluta tuoda vaikka lapsia rokotteelle, pohtii sieviläinen Helmi Rehu.
Sievissä ja Luodossa on käyty keskustelua myös siitä, liittyykö rokotusvastaisuus johonkin uskonnolliseen liikkeeseen ja sen ideologiaan.
Tästä ei ole näyttöä tutkimuksissa eikä terveydenhuollossa. Suuri osa herätysliikkeiden isoista perheistä on ottanut rokotuksen.
– Itsekään en ole kuullut, että millään uskonnolla olisi jyrkkää kantaa rokotuksiin, sanoo Helmi Rehu.
Luultavaa on, että osa ihmisistä suhtautuu rokotteisiin kielteisesti, koska ei ole vielä nähnyt riittävästi tutkimustuloksia uskaltaakseen ottaa rokotetta itselleen tai lapsilleen. Tätä tukee myös terveydenhuollon henkilöstö.
– Varsinkin alussa ihmisiä mietitytti se, tuleeko oireita, onko rokotetta tutkittu ja onko lääke turvallinen, kertoo sairaanhoitaja Riitta Peltokorpi.
Somekirjoittelullakin on osansa.
– Onhan siellä aika uskomattomia juttuja. Lähinnä maailmalta leviää kaikenlaisia salaliittoteorioita, kertoo Peltokorpi.
Rokotukseen saapunut Tinja Kyngäs on samoilla linjoilla.
– Luulen, että kyse on yksinkertaisesti tiedon puutteesta, sanoo Kyngäs.