Väkivalta kohdistuu yleisimmin leikki-ikäiseen lapseen, kertoo asiantuntija.
– Perheväkivalta kohdistuu yleisimmin 3-6-vuotiaisiin lapsiin. Toiseksi yleisin ryhmä ovat alle 3-vuotiaat lapset. Pienten lasten vanhemmat ovat väsyneempiä ja kuormittuneimpia kuin esimerkiksi murrosikäisten vanhemmat, kertoo projektipäällikkö Satu Keisala Ensi- ja turvakotien liitosta.
Vanhempien lapseensa kohdistama väkivalta on yleisimmin kuritusväkivaltaa - tukkapöllyjä, läimäytyksiä ja tukistuksia. Keisalan mukaan äitien ja isien lapseensa kohdistama väkivalta poikkeaa hieman.
– Äidit käyttävän enemmän niin kutsuttua verbaalista tai symbolista aggressiota. Eli esimerkiksi haukkuvat, loukkaavat ja nimittelevät lasta. Naisen käyttämään verbaaliseen aggressioon kuuluu myös pelottava käytös ja esimerkiksi ovien paiskominen, Satu Keisala listaa.
Väkivalta pelottaa aina
Ensi- ja turvakotien liitto huomauttaa, että perheen kipeä tilanne yltää aina lapseen, vaikka väkivaltaa ei suoraan kohdisteta lapseen.
– Kun perheessä on väkivaltaa, se aiheuttaa lapsessa aina turvattomuutta. Turvattomuutta kokevan lapsen voi olla vaikea nukkua tai syödä, myös lapsen oppiminen voi hankaloitua tai kehitys hidastua, kehityspäällikkö Sari Laaksonen Ensi- ja turvakotien liitosta kertoo.
Laaksosen mukaan väkivaltaa kohtaava lapsi voi myös sulkeutua tai käyttäytyä aggressiivisesti.
– Vaikutukset eivät välttämättä näy lapsesta ulospäin, mutta väkivalta pelottaa aina lasta, Laaksonen huomauttaa.
Kasvatuksen tehostamiseksi käytettyjä kuritustoimia ei usein mielletä väkivallaksi.
– Väkivallan määritelmä puhuttaa paljon myös lasten parissa työskenteleviä viranomaisia. Väkivallasta on erilaisia tulkintoja ja näkemyksiä.
– Monelle on kuitenkin eri tavalla pysäyttävää asettua hetkeksi lapsen asemaan. Miltä oma käytös tai sanavalinnat lapsesta kuulostavat?, Ensi- ja turvakotien liiton projektipäällikkö Satu Keisala ohjeistaa.