”Yksi yhteinen perusturva olisi selkeämpi ja joustavampi kuin nykyinen malli”, toteaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.
Sosiaaliturvakomitean työ etenee. Komiteassa selvitetään erilaisia mahdollisuuksia tulevaisuuden sosiaaliturvan luomiseksi. Tarkoitus on niittää nykyistä viidakon omaista tukijärjestelmää, vähentää byrokratiaa ja poistaa kannustinloukkuja eli tehdä työn vastaanottamisesta entistä kannustavampaa.
Kyseessä on niin sanottu sotu-uudistus, joka on julkisessa keskustelussa jäänyt pahasti sote-uudistuksen jalkoihin. Kuitenkin monet sosiaaliturvaa käyttävät ovat juuri tulevan sote-uudistuksen palveluiden peruskäyttäjiä tai -asiakkaita.
Perustulo, yksi yhteinen perusturva vai perustili?
Sotu-pöydällä on useita malleja. Perustulo, perustili, negatiivinen tulovero, osallistumistulo ja perusturvaetuuksien yhdistäminen. Hiilamo nostaa muiden yläpuolelle kolme komiteassa parhaillaan selvityksen alla olevaa asiaa.
–1. Perustulo, 2. yksi yhteinen perusturva, jonka yhteydessä voisi olla osallistumistulo sekä 3. perustili – näitä kolmea selvitetään, kertoo THL:n ja Helsingin yliopiston professori.
"Perustulo on enemmän 'ota rahat ja juokse' -tyyppinen ratkaisu"
Pohditaan ensin perustuloa. Moni muistaa perustulosta tehdyn kokeilun, joka sai kansainvälistä huomiota.
–Perustulon perusidea ei lähde sosiaaliturvasta, vaan siinä on kyse tulojen uudelleenjaosta. Perustulon idea on jakaa menneiden sukupolvien luomaa ja yhteistä varallisuutta niin, että jokainen saa säännöllisesti yhtä suuren summan. Se ei ole lähtökohtaisesti sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan idea on turvata toimeentuloa riskitilanteessa.
Suomalaisessa keskustelussa on ehdotettu lähinnä osittaista perustuloa. Se siis korvaisi osan etuuksista, mutta ei vaikkapa asumisen tukia ja toimeentulotukea. Hiilamo ei usko, että perustulo on soveltuva vaihtoehto Suomelle, ainakaan lyhyellä tähtäimellä.
– Perustulo on vaikeasti yhteensovitettavissa nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Vaikeaa nähdä, että lyhyellä aikajänteellä perustuloa voisi ottaa käyttöön. Ajatuksena perustulo on relevantti, mutta sen tulokulma on yhteiskuntapoliittisesti laajempi kuin mitä sosiaaliturvajärjestelmä on.
Hiilamon mukaan perustulo sisältää kannustavuusongelmia ja mainitsee esimerkeiksi kotona olevat äidit ja opiskelijat.
– Usein ajatellaan, että pienten lasten äideille maksettava kotihoidontuki passivoi varsinkin vähän koulutettuja naisia ja sitten he jäävät pitkäksi aikaa pois työmarkkinoilta, mikä sitten heikentää heidän eläkettään. Moni on ehdottanut, että tästä syystä kotihoidontukea pitäisi lyhentää.
– Lisäksi järjestelmässämme on myös esimerkiksi rajattu määrä opintotukikuukausia ja opintolainahyvitys, joka on huomattavan suuri, heille, jotka valmistuvat määräajassa. Ideana on kannustaa nopeaan valmistumiseen. Perustulo antaisi näille ryhmille ikuisen kotihoidontuen tai ikuisen opintotuen.
–Perustulo on enemmän sellainen ota rahat ja juokse -tyyppinen ratkaisu.
"Perustili on rajoitettu perustulo"
Nyt eri malleilla ei ole tarkoitus tehdä ihmiskokeita, vaan niitä selvitetään ja mallinnetaan. Toinen malli on perustili. Mikä se on, Heikki Hiilamo?
–Perustili on tavallaan rajoitettu perustulo. Siinä etuutta saa tietyn määrän, ilman vastikkeellisuutta. Kun sitä käyttää riittävän paljon, se muuttuu vastikkeellisemmaksi.
Vastikkeellisuus voisi alkaa esimerkiksi silloin, kun tili lähestyy nollaa. Eräässä perustiliselvityksessä tilin saldoksi asetettiin 20 000 euroa. Tililtä saisi nostaa kuukausittain tietyn maksimimäärän eli tiliä ei voisi kerralla tyhjentää. Perustili korvaisi nykyiset työttömyysetuudet, opintorahan ja aikuiskoulutustuen sekä vuorottelukorvauksen.
Tilin ylijäämän voisi saada omaan käyttöönsä esimerkiksi eläköityessään. Tili voisi mennä myös alijäämäiseksi.
–Perustilin vahvuus on se, että se selkeyttää sosiaaliturvaa, yksinkertaistaa sitä, ja silti siinä säilyy vastuunalaisuus eli tulonsiirtojen ja palvelujen välinen yhteys.
–Kannustinloukkujen näkökulmasta perustili olisi kannustavin vaihtoehto, arvioi professori.
"Yksi yhteinen perusturva olisi selkeämpi"
Kolmatta selvitettävää mallia kutsutaan nimellä yksi yhteinen perusturva. Malli niputtaisi nykyisiä etuuksia yhteen. Tavoitteena tässä on muun muassa estää väliinputoamista eli tipahtamista eri etuuksien väliin. Hiilamo pitää tätä vaihtoehtoa hyvänä.
–Yksi yhteinen perusturva olisi selkeämpi ja joustavampi kuin nykyinen malli.
Yhtenäinen perusturva tarkoittaisi syyperusteisuudesta luopumista. Syyperusteisessa sosiaaliturvassa etuuden saaminen edellyttää tiettyä elämäntilannetta – esimerkiksi sairaus, työttömyys tai lapsen saaminen – mikä sitten oikeuttaa tukeen.
Professori kokee, että Suomen järjestelmässä yleisesti käytössä olevasta syyperusteisuudesta voisi olla järkevää luopua perusturvassa.
–Tarvetta turvan saamiselle ei pitäisi määritellä. Byrokratialoukkuja olisi vähemmän.
–Perusturvan puolella voisi olla ihan järkevääkin, että meillä olisi yksi yhteinen perusturvaetuus. Kun ihmisellä on päällekkäisiä sosiaalisia riskejä – esimerkiksi työtön ja sairas – niin etuus voisi olla yhtenäinen, Hiilamo jatkaa.
Miksi näin?
–Silloin ei tarvitsisi määritellä syytä siihen, miksi ihminen on avun tarpeessa. Silloin sosiaaliturva olisi yleisperusturva.
Tämän niin sanotun yleisperusturvamallin oheen komiteassa on harkittu osallistumislisää – tarkoituksena palkita aktiivisuudesta sanktioiden sijasta.
”Toimeentulotuki on katiska”
Samalla, kun komitea selvittää vaihtoehtoisia sosiaaliturvamalleja, se rakentaa niin sanottua korjaussarjaa – vietäväksi seuraavaksi hallitukselle. Pöydissä käydään siis läpi nykyjärjestelmän ongelmakohtia.
Ja ongelmakohtiahan riittää. Hiilamo, mikä niistä on suurin?
–Suurin yksittäinen ongelma on se, että toimeentulotuesta on tullut monille hakijoille pitkäaikainen tukimuoto. Se ei ole tarkoitettu pysyväksi tukimuodoksi.
Professori pitää tukea byrokraattisena ja passivoivana.
–Ei voi omistaa mitään, ei voi kartuttaa omia säästöjään, lisäksi valtaosa kaikista lisätuloista leikkaantuu pois.
–Toimeentulotuki on katiska – sieltä on vaikea päästä pois.
Hiilamo antaa lisää esimerkkejä.
–Toimeentulotuessa elatusapu lasketaan perheen tuloksi, vaikka sen pitäisi olla lapsen tuloa. Tällöin elatusapu leikkaa täysimääräisesti toimeentulotukea.
Lisäksi Hiilamo kertoo, että toimeentulotuki estää vanhempia ja tuttavia avustamasta lapsiaan. Jos avustaa lasta, vaikka joululahjarahalla ja kyseinen lapsi saa toimeentulotukea, toimeentulotuki vähenee vastaavan verran. Tai ainakaan kyseistä rahaa ei voi laittaa tilille.
Kokonaan Hiilamo ei kyseisestä tuesta luopuisi.
–Kriisitilanteissa toimeentulotuki on hyvä.
Professori pitää ongelmallisena myös toimeentulotuen ja asumistuen päällekkäisyyttä.
–Jos kaikkein pienituloisimmilla asumistuki olisi nykyistä anteliaampi, tarvetta säännölliseen toimeentulotukeen ei välttämättä syntyisi.
Leipäjonoista ei tarvitse päästä eroon
Moni taho on kritisoinut perusturvaa siitä, että se on riittämätön. Esimerkiksi MTV Uutisten maaliskuisessa artikkelissa asiantuntijat ottivat kantaa perusturvan nostamisen puolesta ostovoiman heikentymisen myötä.
Mutta onko komitean työn tarkoitus vahvistaa perusturvaa?
–Ei ole tarkoitus ainakaan heikentää sitä. Uskon, että kaikki eivät ole siitäkään samaa mieltä, että sitä pitäisi vahvistaa. Jos toimeentulotuesta päästään irti pitkäaikaisena tukena, se vahvistaisi perusturvaa.
Mutta sentään leipäjonoista ei ole tarkoitus päästä eroon?
–Ei niistä tarvitsekaan päästä eroon. Ihmisillä on tarve hakea apua ja järjestöt auttavat. Avulla on myös sosiaalisia funktioita. Siellä on paljon vapaaehtoisia ja avunsaajia. Jos perusturvaa korotettaisiin niin, että leipäjonot poistuisivat, pitäisi jakaa ruokakuponkeja – se rajoittaisi ihmisen omaa valintaa.