Tulkitseeko Turkki eri tavalla yhteisymmärrysasiakirjaa? Nämä yksityiskohdat herättävät kysymyksiä

Turkkilaismediat ovat korostaneet julkaisemassaan tiivistyksessään yhteisymmärrysasiakirjan sisällöstä eri asioita kuin Nato virallisessa englanninkielisessä listassaan.

Nato-jäsenyyteen liittyvissä neuvotteluissa löytyi ratkaisu tiistaina Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä. Presidentin kanslian mukaan Turkki sai neuvotteluista sen, mitä halusi.

Turkkilaismedioissa on julkaistu lista, jossa käydään läpi neuvottelujen saavutuksia. Muun muassa yleisradioyhtiö TRT:n mukaan neuvotteluissa sovittiin, että maat tulevat välttämään puolustusteollisuuden vientikieltoja Turkkiin ja että maat tulevat tekemään täyttä yhteistyötä Turkin kanssa kurdijärjestö PKK:ta ja sen haaroja vastaan.

– Sitoutuminen Ruotsin ja Suomen kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamiseen terrorismin torjunnassa ja puolustusteollisuudessa, luki yhtenä ehtona Habertürkin julkaisemalla listalla.

Naton julkaisemassa sopimuksessa sama asia Suomen osalta on esitetty seuraavasti.

– Suomi tekee toimenpiteitä, joiden avulla Suomi tekee entistä parempaa työtä terrorismin kitkemiseksi ja että terrorismirikoksista tullaan rankaisemaan lain nojalla.

Sopimuksessa todetaan myös terrorismin yhteydessä, että sekä Suomi että Ruotsi "ottavat kaikki tarvittavat askeleet tiukentaakseen lisää omien maidensa lainsäädäntöä".

Presidentti Sauli Niinistö korosti eilen illalla julkaisemassaan lausunnossa, että Suomi toimii jatkossakin oman lainsäädäntönsä mukaan.

– Kun kehitämme terrorismin torjuntaa, asevientiä ja luovutuksia koskevaa yhteistyötämme, Suomi luonnollisesti toimii jatkossakin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, presidentinkanslian julkaisemassa tekstissä luki.

Niinistö arvioi eilisiltana, että yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ tulee tehostumaan.

Turkin valtion uutistoimisto AA on puolestaan muokannut yhteisymmärrysasiakirjan kohtien järjestystä uusiksi ne numeroiden. Järjestys saattaa kieliä Turkin tärkeimmiksi kokemista asioista sopimuksessa.

Lehti aloittaa listauksensa kohdasta, joka on Naton julkaisemassa versiossa vasta neljäntenä.

– Mahdollisina Naton liittolaisina Suomi ja Ruotsi antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan. Tätä varten Suomi ja Ruotsi eivät tue YPG/PYD:tä, eikä organisaatiota, jota kutsutaan Turkissa nimellä FETÖ (gülenistit).

"Turkki tulee siitä varmasti muistuttamaan"

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta huomauttaa Twitterissä, että Turkin mukaan Madridissa on sovittu, että Suomi ja Ruotsi taistelevat Turkin kanssa täydessä yhteistyössä PKK:ta ja sen jatkeita vastaan.

– Eiköhän tähän vielä palata prosessin seuraavissa vaiheissa, Turkki tulee siitä varmasti muistuttamaan, Alaranta kirjoittaa.

Hän myös korostaa, että Turkin silmissä Ruotsi ja Suomi lupautuvat pitämään terroristisena YPG/PYD -ryhmää, jota Yhdysvallat parhaillaan aseistaa.

– Sana ”extension” (jatke) myös suoraan mainittu, joten ainakin Turkin silmissä asia on ihan selvä.

Alarannan mukaan tämä on ollut olennaisin yksityiskohta koko sopimuksen syntymisen kannalta.

– Selvää myös, että mitään sopimusta ei olisin syntynyt ilman, että tällainen muotoilu on mukana.

Niinistön mukaan sopimus ei muuta Suomen nykyistä suhtautumista kurdijärjestöihin tai gülenisteihin. Euroopan unioni ja myös Suomi luokittelevat kurdien PKK:n terroristijärjestöksi. Sen sijaan EU ja Suomi eivät pidä Gülen-liikettä terroristijärjestönä, mutta Turkki on toista mieltä.

Lue myös:

    Uusimmat